![]() |
Joulukukka keittiössämme. |
Oli kiva tavata vertaisryhmän vanhoja ystäviä, se oli enemmän kuin hienoa. Samalla saatoin täydentää Slanka-varastojani. Tosin olen melko varmana huhuna kuullut, että Slankalta olisi tulossa merkittävä uutuustuote. Tai ainakin se on sitä minun kannaltani katsottuna. Kyseessä on puuro, eli se aamuvoiman antaja, jota olen hiljaisessa minässäni kovasti kaivannut. Se on kuulemma jopa erinomaisen makoinen. Sitä se varmaa onkin kun tietää ja tuntee Slanka-tuotteiden hyvän maun. Niitä parempia ei yksinkertaisesti vain ole!
Tänään olen ollut todella
kiltti. Olen noudattanut setä Washingtonin jo vuosien ajan minulla saarnaamaa
tapaa. Kun ajan polkupyörällä, siis kesäisessä kelissäkin, niin yleensä ajan
mahdollisimman suurella vaihteella. Hän on neuvonut minua ajamaan pienemmällä vaihteella
ja polkemaan kampea nopeamassa tahdissa, se on kuulemma tehokkaampaa ja kaikin
puolin fiksumpaa. Asiasta on keskustelut ainakin viimeiset 20 vuotta. Olen ollu
immuuni moisille neuvoilla ja polkenut raskaasti polkien vaikka ylämäkeen. Se
on ollut minusta viisasta ja varmasti jopa järkevää ja hyödyllistä.
Samaa olen tietty
harrastanut sisätiloissa kun olen ajanut kuntopyörällä. Mahdollisimman
raskaalla taakalla raatanut, nopeudesta olen välittänyt viis. Vaan mitä
teinkään tänään? Poljin omalla kuntofillarillani 1 tunti ja 28 minuuttia.
Tärkein saavutukseni oli että polkea mahdollisimman nopeatempoisesti eli
kierrättää kampea mahdollisimman nopeasti. Onnistuin sen tekemään tällä
leikkifillarilla jopa täydellä vastuksellakin. Nyt varmasti Washingtonissa ollaan
tyytyväisiä opin menemisestä perille – viimeinkin.
Tuon ajan jaoin osiin
siten, että ensin oli 20 minuuttia fillarointia, sitten seurasi 5 minuutin tauko,
toinen 20 minuutin tehopyöräilty ja taas viiden minuutin tauko ja lopuksi 20
minuuttia fillarointia. Ajassa 1 tunti 10 minuuttia heitin fillarin pois altani
ja otin levon ja palautumisen kannalta. Nain poljin tasan tunnin eli 60
minuuttia. Sen aikana kokeilin muutamia 20 sekunnin tehopyrähdyksiä, kuten se
Prisman brittidokumentti neuvoi.
Oikeastaan homma
kannatti, siis setä Washingtonin ohjeiden seuraaminen. Tuossa ajassa kulutin
1141 kilokaloria, joka on todella merkittävä kulutuslukema. Sykettäkin oli,
mutta se oli tasaisempi kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Tämäkin todistaa
toisaalta saadun opin noudattamisen hyvyyttä. Tosin, ehkä jo huomenna unohdan
nämä hyvät opit ja palaan vanhaan ja ehkä ei niin hyvää. Tosin Suunto Ambit
anoi minun palautumisajakseni kokonaista 36 tuntia, eli etten saa tai toivottavasti en harrasta saman
teholuokan urheilua kuin noin 36 tunnin kuluttua tuosta lopetusajasta, joka oli
noin 16:30.
Kuitenkin piti puhumani
tänään tuosta hienosta Suunto Movescount’in ja Ambitin antamasta
EPOC-tuloksesta. Nyt yritin selvittää mitä tuo lyhenne tarkoittaa eli:
Excess Post-exercise Oxygen Consumption (EPOC).
Siinä se on kolmannella kotimaisella ilmaistuna.
Eli tuo EPOC kertoo sen miten paljon ylimääräistä
happea elimistö tarvitsee toipuakseen liikunnan rasituksesta. Tätä asiaa on
aiemmin voitu mitata vaoin parhaissa urheilulaboratorioissa, mutta nyt sen on minulla
ihan käteni ulottuvilla. EPOC on siis tieteellinen indikaattori, joka kertoo jokaisen
harjoituksen aiheuttaman kuormituksen eli se mahdollistaa objektiivisen
arvioinnin siitä, onko harjoitus ollut
riittävän tehokas parantamaan harjoituksen tekijän kuntoa. EPOC-arvoa käytetään
myös kun lasketaan harjoitusvaikutusta.
Nyt EPOC-arvoni oli 48,6 ml/kg kun se lauantain
harjoituksessa oli 38,8 ml/kg. vaikuttaa siltä, että harjoitus oli tehokkaampi
ja ainakin siitä palautuminen vaati enemmän happea tänään kuin lauantaina.
Lisäksi tuo harjoitusvaikutus oli tänään 3,6 kun täydet pisteet on 5 eli
keittäväksi harjoitus määriteltiin. Lauantain harjoitusvaikutus oli 3,1/5, ja
sekin oli kehittävä, Eli kehitys kehittyy. Toisaalta, tautikin kehittyy,
pahemmaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti