Dieettipäivä 51

Vanhassa Wanajassa sijaitseva Kruununmylly talvisessa asussaan.
Kuva: Teresa Lehikoinen.

Miten kummassa eläkeläisellä voi olla aina kiire ja mitään ei tahdo ehtiä tekemään? Tämän olen taas saanut karvaasti kokea ja samalla pettyä omaan saamattomuuteeni. Päivä on huvennut kuin ilma käsieni lävitse. Onneksi olen pystynyt pitäytymään normaalissa päivittäisessä ravinnonsaannissani. Eli dieetti on pitänyt. En muuten sortunut mihinkään rikkomukseen vaikka sairastin melkoisen pitkän ja monivivahteisen flunssan.

Päivän pelastus on kuitenkin tullut, muuta ei fyysisen toiminnan taholta vaan lukemieni kirjoitusten kautta. Päivän lehdessä oli Jermu Laineen hieno essee ”Demokratia kriisissä vai evoluution kehittämössä”. Siinä kirjoituksessa on enemmän ajatuksia kuin tällainen keskivero lukija pystyy yhdellä lukemisella edes tajuamaan. Keskeinen ajatus kuitenkin on kirjoittajalla minun mielestäni se, että kyse ei suinkaan olen demokratian kriisistä, sillä demokratia ei ole yhtenäinen, vakaa ja vankkumaton möhkäle, vaan evoluutiossa elävä maailmankuva, joka muuttuu jatkuvasti, mutta jonka muuntumisen suuntaan ja toimintaan meidän pitää pystyä vaikuttamaan. Voiko kukaan kirjoittaa hienommin demokratiasta kuin Jermu Laine sen tekee?

Päivän toinen kirjallinen riemupläjäys oli Anja Salmisen kritiikki Matti Klingen uudesta kirjasta ”Tanskan sää – Päiväkirjastani 2010 – 2011”. Olen ollut ja olen yhä kollegani Klingen suuri ihailija nautin hänen kirjoituksistaan. Ne ovat viiltävän teräviä analyyseja yhteiskunnastamme ja siinä vaikuttavista voimista ja henkilöistä. Kritiikin mukaan tämä pätee myöskin tässä uusimmassa teoksessa. Salmisen kritiikki oli hienosti laadittu essee mielenkiintoisesta ja kulttuurillisesti merkittävästä pienestä teoksesta, joka on henkisesti suuri. Eittämättä teos pitää hankkia itselle ja/tai sisällyttää joululahjatoiveiden listaan.

Molemmat artikkelit löytävät täydellä varmuudella tiensä omaan artikkelileikkeiden kokoelmaani. Siis niihin tärkeisiin ja henkiselle minälleni tärkeisiin lehtileikkeisiin, joita ilman ei oikeastaan voi elää.

Dieettipäivä 50

Koska talvi vasta tekee tulomaan, niin kevättä ennustellen kuvana on Teresa Lehikoisen hieno otos Hämeen kylmänkukista.

Tänään on tasaluku päiviä ja puolensataa takana. Mutta ei tämäkään päivä kommelluksitta sujunut. Aamusta töppäilyt alkoivat ja niistä ei tainnut tulla loppua koko päivänä. Eli kun heräsin ja alioin valmistaa itselleni sitä hyvää Cambridgen aamupuuroa niin silloin jysähti. Mittasin roheen desin kuumaa vettä aamiaiskulhoon, kuten tavallisesti. Sitten otin laatikosta puuropussin ja kaadoin sen sisällön veden joukkoon. Tietenkin oli aamutokkuroissani ottanut väärän pussin. Tuoksu näet paljasti, että kyseessä oli banaaninmakuinen pirtelö, ei puuro. No, tehty mikä tehty ja töppäys oli vain ja yksinomaan omaa syytäni.

Päätin leikkiä leikin loppuun ja lisäksi puolukat pirtelöön, kuten lisään aina aamupuuroonkin. Uskomatonta kyllä, mutta se meni aivan loistavasti aamupuurosta eikä se ollut tavanomaista löysempääkään, koska vettä oli vähemmän kuin tavanomaisessa pirtelössä.

Ja sitten jatkui aterioilla leikkiminen. Olihan vuorossa aamiaisen jälkeen lounas. Oli varannut jo ennen viikonloppua fenkolin, josta muka oli lukenut artikkelin. Siitä piti saaman valmistettua pastanomaista ruokaa. No, vasta myöhemmin kuistin, että taisi olla kyseessä maa-artisokka. Kuitenkin valmistin fenkolin hienoiksi suikaleiksi ja keitin ne kypsäksi. Lisäksi tein paseeratusta tomaattisäilykkeestä, sipulista, valkosipulista ja paprikasta ”pastan” kanssa käytettävän kastikkeen. Yleisarvosana päivän lounaasta oli – erinomaista! Se maistui minusta todella hyvältä. Pitää uskaltaa kokeilla aivan uskomattomiakin yhdistelmiä ja uusi ruoka-aineita. Ne olivat siis päivin suurimmat opetukset.

Kotijuoppo ei ollut osannut ladata FlashPlayeria tietokoneeseensa. Hän kun halusi kuunnella musiikkia Youtubesta. Kävin sen hänelle asentamassa, mutta kaveri oli hankkinut naamalleen melkoisen annoksen asfaltti-ihottumaa. Hän muistutti yksisilmäistä Valkoa, tuota Stenvallin Aleksin kirjassaan niin mainiosti kuvaamaa seitsemän veljeksen hevosta.

Loppupäivä meni ilman ihmeellisyyksiä, mutta kävin viemässä Suunnon sykevyöni, siis sen tavallinen, perusurheilukauppiaalleni Inter Sportiin Riihimäellä. Katsotaan nyt, että lähetetäänkö se Suunnon huoltoon, koska ei tuollaista katkoa voi oikeastaan millään syntyä ellei tuotteessa ole jotain rakenteellista virhettä. Eli kaikella tällä yritän kertoa syyn,miksi urheilusuoritukseni ovat täyden nollan arvoisa ja korvautuvat kaikella muulla hössötyksellä.

Tosin mennen yön nukuin todella huonosti, siitä kait johtui aamuinen puuroilukin. Ja koska tämä oli toinen kerta kun urheilu aiheutti huonosti nukutun yön, tai niin asian helposti itse tulkitsen, niin en rohennut tehdä mitään urheilutilanteen parantamiseksi. Mutta onhan huomenna päivä uus ja se voi tuoda muassaan melkein mitä tahansa.

Tapaaminen 8 ja dieettipäivä 49

En ui vapaauintia vaan sovellettua rintauintia.

Se onnistui sittenkin. Eli meni raja rikki. Ensin paino alkoi luvuilla 15..., sitten sen putosi lukuihin 14..., saavutin sittemmin luvut 13... ja nyt paino alkaa luvuilla 12... Eli pudotusta on ollut kaikkiaan 20,7 kiloa. Olen muuten tyytyväinen ja kyllä saan jakaa Annen kassa iloni, joka ei ole kovin pieni kuten ei ole Annen osuuskaan. Muuten, Annen opastuksella laihtunut Jartsa oli tänään Hämeen Sanomissa ja melkoisella artikkelimäärällä olikin.  

Olin ennen punnitusta ja vertaistukiryhmää kuntosalilla ja uimassa. Ja miten kävikään, laitteistot pettivät minut ja saman tien liukenivat motivaatiotkin tehdä yhtikäs mitään. Olen vaan ihmeellinen oli, sillä ei tarvita kovinkaan suurta vastoinkäymistä ja erilaisten hössötysten määrää kun moraalini hupenee olemattomiin ja motivaatio katoaa tekemisestä. Onko tämä sitten sitä paljon mainostettua kypsää ikää eli vanhuutta? Minä vaan kysyn ja kukaan ei kait tule tyrkyttämään minulle vastausta. 

Eli tulokset jäivät huteriksi ja voin esittää vain eräänlaisen arvion päivän saaliista. Eli fillarointia kuntosalilla 55 minuuttia ja kaloreita olisi kulunut noin 450. Uinnissa meni 38 minuuttia ja matkaa kertyi vain kilometri ja kaloreita olisi mennyt 213. En vaan jaksanut enempää tai sitten vesi ei ollut tarpeeksi likasta, tosin kyllä se märkää oli. Eli aiempien sykevyötulosten perusteella olisin tänään saalistanut 663 kaloria. 

Kuopion laskuri tosin antaa tulokseksi 129 kiloiselle mastodontille  kuntopyörällä ajosta 628,8 kcal ja uimisesta 361,2 kaloria. Yhteensä tänään olisin kuluttanut Kuopion mukaan 989,0 kaloria. En siis päässyt kumpaisenkaan laskentatavan mukaan yli tuhannen kalorin rajan. Lisäksi Kuopio märittelee urheilusuoritukset MET-minuutteina. Niitä onnistuin keräämään saaliikseni 302,5 MET-minuuttia fillaroinnista ja 160 MET-minuuttia uinnista. Yhteensä tuo tekee 462,5 MET-minuuttia. Eipä siinä suurta kehuttavaa ole. Mutta huomenna on päivä uusi ja äijällä uusvanhat kujeet.

Dieettipäivä 48

Kuvassa on nykyisen moottoritien ja sen tulevan 

kannen paikka, jokunen vuosi sitten.

Kuva. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo.

Tämä sateinen ja synkän harmaa päivä ei ole ollut oikein minun päiväni. Koko päivänä ei ollut kirkasta tai edes valoisaa. Valoja piti polttaa koko päivän tai ns. päivän ajan. Toisin oli pohjoisessa. Levillä on noin 15 senttiä lunta ja Rukalla vieläkin enemmän. Sisareni, joka ajeli autollaan Leviltä Rukalla, sai kokea jopa lyhyen aurinkoisenkin hetken. Käytti jopa aurinkolaseja, sillä aurinko paistoi niin kirkkaasti ja matalalta.

Näin siis kaamoksen aika on saapunut tänne Hämeeseen. Tosin huomenissa odotettavissa oleva tapaaminen LL-ryhmässä Annen luona on kuin auvoisa valonpilke muuten synkeässä syksyssä. Kataseli juuri netistä tilastoa, että kun tänään on ollut Koskissa 8 astetta lämmintä, niin vuosi sitten samaan aikaa oli aika paukkuvat pakkaset eli asteet kaksinkertaiset ja miinuksen puolella.

Ulkona on siis niin perusteellinen märkä päivä, että sinne en olisi laittanut edes kapista rakkiakaan. Joten olen viettänyt päiväni sisätilassa ja harrastanut enemmänkin henkistä ravintoa. Tänään vihdoin innostuin punnitsemaan sen normaalinen salaattiannokseni, siis jäävuorisalattia, tomaattia, kurkkua tai kesäkurpitsaa, sipulia valkosipulia ja paprikaa. Sen paino on noin 225 grammaa eli lähes varttikilo. Sitä mausta joko aiemmin mainitulla Thai-kastiketilakka tai balsamicolla ja valkosipulisuolalla, jota olen hankkinut Annen putiikista.

Vieläkin lähes kahden kuukauden jälkeen saatan todeta, että olen suuresti mieltynyt Cambridge-pussien makuihin. en toki kaikkeen, mutta uusin tuttavuuteni minttu-suklaa oli yllättävän hyvää. Ilmeisesti  pidänkin mintusta, vaikka ei ole sitä aiemmin tiennyt. Mutta kun elää niin saattaa oppia uusia asioita ja varsinkin niin tapahtuu jos suhtautuu uusin asioihin hyvin ennakkoluulottomasti.

Dieettipäivä 47

Tämänmoisen kiusauksen onnistuin välttämään.
Kuva ei ole ao.  juhlapöydästä.

Tänään olen todella ylpeä itsestäni – jälleen kerran. Olin näet pienemmän Tobiaksen synttäreillä, mutta onnistuin vastustamaan kaikkia mahdollisia kiusauksia ja niitä oli todella runsaasti. Olihan emäntä laittanut parastaan ja Hämeessä se ei ole mitenkään vähän. Siis muki teetä ja se riitti minulle. Olin toki edeltä käsin ilmoittanut tulostani, mutta korostanut, ettäon vaadi mitään erityistoimia. En edes halunnut niitä, koska en koe olevani erilainen.

Mutta mitä sitten olen tänään nauttinut, muutakin kuin kansalaisluottamusta. Jota muuten ei voi enää nykyisin menettää kun valtiopetoksesta tai vastaavista rikoksista.

Aamu alkoi tietysti Cambridge puurolla, jota lämmitin mikrolla 30 sekuntia. Lisäsin siihen kolme ruokalusikallista itse survottuja puolukoita, ehdottomasti sokerittomia. Siksi siis itse survottuja ja kaverin poimimia, jotta voin kontrolloida niiden koostumuksen. Se oli aamu ja sitten lounaaksi söin kahdesta tomaatista, kahdesta pienehköstä sipulista, kolmesta valkosipulin kynnestä (isohkoa) ja pienestä palasta kesäkurpitsaa tekemäni tuoresoseen, jonka maustoin sitruunapippurilla ja pienellä määrällä Lidllin Thai-hapanimeläkastiketta. Siinä oli mössöä, vaan ei mättöä, kohtuullisen lautasellisen verran.

Synttäreillä en siis nauttinut mitään, kuten jo kerroin, mutta niiden päätyttyä varhaisen iltapäivän aikoihin nautin lautasellisen sekasalaattia, jossa oli sipulia, tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa ja paprikaa. Kyytipoikana oli tuota Thai-kastiketta. Myöhemmin eli noin klo viiden teen sijasta nautin pussillisen banaaninmakuista Cambridge pirtelöä, johon lisäsin samaa puolukkasurvosta kuin aamulla. Tehosekoittajalla hienoksi ja hyvää oli.

Illan ateria koostui vaniljan annostussista ja täytyy myöntää, että nämä pussit ovat parhaan makuisia mitä olen läskeihin syönyt.

Kuten voi huomata niin en harrastanut pyöräilyä enkä uintia, sillä toimintapaikka on avoinna lauantaisin niin vähän aikaa, että se oli aikataulullisesti mahdotonta.

Dieettipäivä 46

Kinkku ei ole vielä tässä vaiheessa.

Aamu koitti suunnilleen normaalisti ja normaalisti päivä alkoi. Nykyisin se alkaa Cambridgen puurolla, jossa mukana tuoretta puolukkaa. Ihan itse survottua tämän syksyn satoa. Minä en ole aiemmin ollut mikään puuroihminen, mutta olen uskomattoman helposti mieltynyt tuohon omaan aamuateriaani. Kunhan kaikista muistakin huonoista tavoista pääsisi yhtä helposti eroon ja saisi ne korvatuiksi järkevillä vaihtoehdoilla. No, tietoa minulla ilmeisesti on riittämiin tekemään oikein, mutta ei ole kaiketi aina halua ja viitseliäisyyttä moista tekemään.

Aamun lehden ja muiden touhujen jälkeen alkoi sitten se normaali höösääminen. Olin elänyt siinä uskossa, että joulukinkku piti hakea juuri tänään. No,ei ollut oikeapäivä, mutta sain haluamani noin 10 kilon painoisen tuoreen kinkun, joka Katinalan Lihan mukaan on todella ensiluokkainen. Mikä syytä minulla olisi olla erimielinen heidän kanssaan? Ja iltapäivällä keitin suolaveden ja nyt illalla veden jäähdyttyä laiton kinkun suolaveteen, jossa se saa olla aina joulunaluseen saakka.

Itse en aio kinkkua syödä, tosin pien palan maistan, koska olen päättänyt Joulunakin noudattaa Cambridge-ohjelman tasoa 2. Se sallii noin 400 kcal ruokaa pussien (kolme) lisäksi, mutta ei niitä kannata kinkkuun tuhlata. Kinkku on tarkoitettu aattoillaksi, jonka tulen viettämää veljenpoikani perheessä, Siellä menee neljä 1 – 8 vuotiasta vempelettä enemmän kuin paljon. Ja koko perheen suurta herkkua on joulukinkku. Kinkku myös paistetaan perheen uusvahan kotitalon leivinuunissa, joka lämmitetään myös kaikkia muidenkin jouluruokien valistusta varten.

On muuten mielenkiintoista suunnitella jouruokia, joihin en suurelta osin tule kajoamaan. Tietenkin rosollia, ilman perinoita, saatan syödä ja maistella perinteisiä looria tai uudempia kehitelmiäni noista perinteisistä, mutta en aio antaa periksi kiusauksille, vaikka se varmaan helppoa olisi.

Washingtonille voin tiedottaa, että mielenkiintoisesti fyysinen kuntoutuminen on alkanut reisistäni. Sillä hyvin selvästi on havaittavissa niiden koveneminen ja entistä tiukempi lihaksisuus. Mutta se johtuu varmasti fillaroinnista, sillä olenhan aina polkenut liian isolla vaihteella ja uskonut raakaan voimaan eteenpäin vievänä voimana. Mutta saas nähdä kerkeänkö huomenna kuntoilemaan, sillä salille tai uimaan en jouda koska näet pitää hoitaa sosiaalisia velvollisuuksia ja osallistua lasten syntymäpäiville. Se on kovaa hommaa tuo juhliminen, jos siitä selviää, niin selviää kaikesta.

Dieettipäivä 45

Uneton minä!

Niinhän siinä tietenkin tulikin käydä. Vastoinkäymiset seuraavat toisiaan ja niiden tapahtuminen on kohtalon määräämä välttämättömyys. Eilisen päivän jälkeen olin aivan puhki, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Ajattelin valvoa ilman iltapäivätorkkuja ja mennä nukkumaan noin yhden aikoihin, kuten tavallista. Vaan kuinka menikään? Uni ei tullut, ei sitten millään. Ei Nukkumatti saapunut edes nukahtamislääkkeen avuin,enkä saanut unihiekkaa silmiini vasta kuin joskus kello neljän jälkeen.

Joten mua onnitelkaa, sen ootte velkaa, siis tuosta unettomasta yöstä ja kun tänään saavutan virallisen eläköitymisiän. Mutta suoritin viralliset ja monivuotiset kuvioni ja toimin niiden henkilöiden hyväksi,jotka ovat taas vuoden verran pitäneet minusta huolta ja taanneet hengissä selviytymisen.

Joten itsestään selvä johtopäätös tästä kaikesta on, että en päässyt menemään, tai en jaksanut mennä kuntosalille fillaroimaan ja uimaan. Mutta kuitenkin jotain hyötyä tuosta valvotusta yöstä oli, oivalsin näet eilen tässäkin blogissa esille tulleen ongelman. Miten erilaiset tulokset energian kulutuksesta ovat mahdollisia? Miksi Suunnon MemoryBelt ja Kuopion yliopiston laskuriantavat niin toisistaan poikkeavat tulokset energiankulutuksestani niin uinnissa kuin pyöräilyssäkin?

Perusero syntyy kahdesta erilaisesta mittaustavasta. Suunto perustaa kalorikulutuksen todelliseen sydämen sykkeeseen, ja ottaa huomion ikäni ja painoni. Kuopion mittari perustuu eräänlaiseen oletukseen ja keskiarvoon ja se ilmoittaa vain urheilulajin ja oman painoni mukaisen kulutuksen. Kun oma todellinen sykkeeni on keskimäärin noin 75 –80 sykettä minuutissa, niin se on melko alhainen. Syynä tähän ovat ne kolme pientä pilleriä jotka aamuisin nautin ja jotkut niistä ovat ns. beta-salpaajia. Kuopio laskee todennäköisesti kaikille jonkinlaisen normaalisykkeen, joka lienee siinä 130 – 150 sykkeen välillä. Näin varmaankin minun sykevyöllä saamani kulutusarvo on lähempänä todellisuutta kuin Kuopion laskurin antama likiarvo.

Tämä teoriani perustuu siihen tosiasiaan, että oma sykkeeni on vain noin puolet ns. normaali-ihmisen rasitussykkeestä ja kun kuntopyörälläkin on Kuopion oletusarvo noin 100 wattia ja minulla reaalinen vastus on pääsääntöisesti vähintään 110 wattia. Toisaalta Kuopion laskemat kalorinkulutuksen arvot olivat noin pääsääntöisesti lähes kaksinkertaisia Suunnon antamiin tuloksiin verrattuna.

Dieettipäivä 44

Tervakosken uimahalli, jossa tekooni syyllistyin.

Tänään on se päivä kun olen itseeni kohtuullisen tyytyväinen ja oikeastaan olen jopa ylpeä itsestäni. Eli osoitin mihin oikeassa elämässä tällainen vanhus pystyy jos tahtoo ja terveys sen suo. Vietein puolenpäivän seutuvilla reilusti yli kolme tuntia kuntosalilla ja uima-altaalla, nehän ovat samassa tilassa tällä meidän kylällä tai oikeastaan pikkukirkolla. Niin ja samalla hinnalla saa harrastaa molemmissa ja se hintakin on vain 3 euroa per kerta. Eli ole paljon, turhempaakin tuon summan voi tuhlata.

Lyhyestä virsi kaunis, on todennut vanha kansakin, sillä usein pappien saarnat venyivät ja vanuivat eivätkä tahtoneet millään laata. Seuraavassa saalista tämän päivän liikunnasta ja hivenen eri vinkkeleistä.

Suunnon MemoryBelt antoi seuraavat tulokset:

Kuntopyörä

• Matka 26 km
• Aika 1 tunti 15 minuuttia
• Kcal 499
• Huippusyke 90
• Keskiarvo 79
• Minimisyke 56

Uinti

• Aika 2 tuntia 09 minuuttia
• Matka 3 km
• Kcal 652
• Huippusyke 92
• Keskiarvo 70
• Minimisyke 32

Yhteensä kaloreita poltettiin 1151 kcal. Ja ajoissa on mukana myös tyhjennykset ja fillaroinin jälkeinen lepoaika.

Kuopion yliopiston sivujen laskurit antoivat hiukan toisenlaisen tuloksen, joka on noin kaksinkertainen Suunnon MemoryBeltin ja Suunnon Movescount-sivuston antamiin tuloksiin verrattuna.

• Fillarointi 938,4 Kcal
• Uinti 1092,0 Kcal
• Yhteensä 2030,4 Kcal.

Ja sivuston antama Met-minuuttiarvot olivat:

• Fillarointi 412,5 MET-minuuttia
• Uinti 480 MET-minuuttia
• Yhteensä 892,5 MET-minuuttia.

Suositus sivustolla on että pitäisi olla tiivistä urheilua 500 – 1000 MET-minuuttia viikossa. Tällä viikolla olen hankkinut yhteensä 1649 MET-minuuttia.

Eikö muka ole oikeus olla hivenen ylpeä vanhuksena saavutetusta tuloksesta. Saan nyt nähdä mihin pääsen enää huomisen jälkeen kun tulee seuraava ikävuosi täyteen? Mutta ehkä hivenen hidasta kun koittaa tuo virallisen eläkeiän rajapyykki.

Dieettipäivä 43

Hieman epäselvä kuva kummitytöstäni Lindasta ja kirjoittajasta.

Meinasi kokonainen päivä unohtua eli juuri nyt mailleen menemässä oleva vuorokausi. Ehkä kaikki johtuu pettymyksestä omaan itseeni. Sillä kurkku oli kipeä ja en uskaltanut lähteä tänään kuntosalille tai/ja uimaan. Olen ehkä ylivarovainen oman itseni suhteenu, mutta en halua ottaa pienintäkään riskiä, joka saattaisi tuhota Tampereen kirurgien ja Kanta-Hämeen keskussairaalan kardiologin oivat tekoset.


Näin päivästä muodostui lähes tavanomainen joskin läheinen sukulaistyttö vierailullaan pelasti päivän ja kertoi tiedon, joka todisti todella maailman tai ainakin Suomen pienuuden. Me tunnemme kaikki toisemme tai ainakin jonkun, joka tuneteen sen toisen. Olen tämän havainnon tehnyt ennekin ja varsinkin ulkomailla asuessani sain usein kokea, että juuri tapaamallani henkilöllä oli yhteistiä tuttuja kanssani. Ja tämä kaikki liittyy Anneen ja hänen hienoon toimintaansa läskienlähdetysryhmän vetäjänä. 


Tein jälleen Annen reseptillä munaskas-pannukakkua ja mielestäni se onnitui enemmän kuin erinomaisesti. Sukulaistyttökin kehui sen maukkautaa, kun kehoitin häntä maistamaan moista tekelettä, joka oli tarkoitettu läskiensä kanssa painiskelevalle minälleni.


Koska en tänään päässyt filloimaan ja uimaan niin huomenna aion mennä jo kohtaisen aikaisin aamulla, sillä iltapäivällä on kiireitä torstain tapahtumien kanssa. Pitää varautua etukäteen ja suorittaa alustavat valmistelu tuota torstaita varten.

Tapaaminen 7 ja dieettipäivä 42

Kuvassa en ole minä, vaikka entinen minäni se voisikin olla.

Hieno oli tapaamispäivä ja saimme terveiset Lontoosta, jopa melko tuoreet sellaiset. Mutta Anne oli vauhdissa tapansa mukaan ja kaiken sen sain mitä oli hakemaassakin. Eli luottamusta minääni ja omaan läskit lähtevät -projektiini. Mutta tärkein eli paino oli jatkanut alaspäin menoaan. Kaiken lisäksi jopa melko tyydyttävästi. Annen vaaka näytti minun kohdallani 132,3 kilon elopainoa, eli kaikki tämä tahtoo kerto kansalle, että painoa on lähtenyt 17, 7 kiloa. Ei yhtään paha vanhalta läskiltä.

Jos vielä hivenen leikitellään tilastoilla, niin painon pudotus on ollut 12,4 prosenttia eli sillä on jo merkittävä vaikutus terveyteeni. Tämä on jo osittain todistettukin, sillä olen jättänyt nesteenpoistoon tarkoitetun lääkityksen ottamatta. Näin on yksi lääke vähemmän ja oikeastaan minulla on Marevanin lisäksi vain kolme päivittäistä lääkettä eli juuri esim. niitä beta-salpaajia, joista en varmaankaan pääse ikinä eroon ja jotka estävät korkean sykkeen hajottamasta koko pumppuani. Siis sitä, jossa on se proteesi. Muuten painoindeksini on nyt 39,1 eli vielä on vaikea ylipaino, vaan ei sairaalloinen.

Päivä kokoontumisen aiheeksi nousi tietenkin tuo juuri käyty suuri Lontoon kisa. Parhaimmat osanottajat ja kilpailijat olivat pudottaneet painoa yli 90 kiloa. Se on paljon enemmän kuin minun oma ihannepainoni. Tietenkin olen suuna ja päänä tässäkin tilanteessa. Ja avoimesti kerroin, että tämänkaltaisia pussiruokia on hyvin monen nimisiä ja niillä on yhteinen päämäärä – saada niiden nauttijat pudottamaan painoaan ja siten laihtumaan, siinä sivussa. Mutta oleellinen ero Cambridge-ohjelmassa ja muissa pussiravinnoissa on kuitenkin selkeä. Tämä Camridge-ohjelma tapahtuu vertaisryhmässä, jolla on oma vetäjä, ja muilla pussiprojekteilla ei sellaista ole, ellei joku tapauskohtaisesti sellaista vertaistukiryhmää perusta. Tämä on se oleellinen ero ainakin minulle henkilökohtaisesti tuo vertaistukiryhmä ja eteenpäin kivisellä tiellä potkiva henkilö ovat juuri se MUN JUTTU!

Ehdin minä toki muutakin. Kävin näet kuntosalilla polkemassa fillaria ja uimassa. Kaikki tuo ennen tämäniltaista tapaamista. Kuntopyörää polkaisin 50 minuuttia ja MemoryBelt antoi kulutuslukemaksi 427 kcal, jolloin ylin syke oli 90, minimisyke 60 ja keskisyke 79. Saunan jälkeen meni tietty uimaan ja kahden kilometrin tavoitteeseen meni aikaa juuri 1 tunti ja 20 minuuttia. Eli uin ihan tavanomaista vauhtiani, kuten aina ennenkin. Uimisen kalorinkulutukseksi sain mittariin 425 kcal. Syke löi parhaimmillaan 92, vähimmillään 61 ja keskivertoisesti 72 kertaa minuutissa. Mutta on toisenkinlainen tilasto.

Kuopion yliopiston sivujen energialaskuri ilmoittaa mielenkiintoiset luvut. Uiminen eli rauhallinen kuntouinti olisi 80 minuutin aikana kuluttanut perätä 896,2 kaloria. Ja fillarointi 100 watin vastustukselle (ajoin pääsääntöisesti noin 110 watin vastustuksella) olisi 50 minuutin aikana kuluttanut 851,2 kaloria. Ero on kovin merkittävä sillä Suunto sanoo yhteiskulutukseksi 852 kcal ja Kuopio 1747,4 kcal. Eli kaksinkertaisen määrän. Mitä pitää uskoa, vai ei mitään tai ketään? Pitää selvittää enemmän Kuopin laskentaperusteita. Toisaalta voisi äkisti todeta, että Kuopio laskee kaiken kulutuksen, mutta Suunto vaan peruskulutuksen ylimenevän. Mutta ei tämänkään toteamus ihan vedenpitävältä vaikuta.

Mielenkiintoista tuolla Kuopion sivulla on MET-minuutit. Koska levossa ihminen kuluttaa energiaa noin 1 kcal kehon painokiloa kohden tunnissa, niin tätä yksikköä kutsutaan termillä MET-yksikkö eli metaboli equivalent. Täten siis levossa energiakulutus on aika yksikköä kohti siis 1 MET ja työn ja liikunnan aiheuttama energiankulutus voidaan ilmaista lepotilan energiankulutuksen kertoimena eli MET-kerrannaisena.

Viikossa ihmisen pitäisi suorittaa kestävyystyyppistä liikuntaa yhteensä vähintään 500 – 1000 MET minuutin verran. Liikunnan lisääminen tuo siis harrastajalleen terveyshyötyä.Ja kuten Anne tänään sanoi filosofisesti, että mikä määrä terveyttä sisältyikään niihin 4,2 tonniin läskiä, jotka lontoon tapahtuman osallistujat olivat pudottaneet? Kuopion yliopiston sivuilla on käytetty lähteinä: Liikunnan Käypä hoito-suositus 2008 ja 2008 Physical Activity Guidelines for Americans.

Itselleni olisi kertynyt tänään uinnista 388 MET ja kuntofillarista 368,5 MET eli yhteensä 756,5 MET-minuuttia. Taidankin ottaa vastakäyttöön tämän MET-minuuttia laskemisen ja katsoa, mitä saan viikoittain aikaiseksi vai saanko mitään.

Kuopion yliopiston tai nykyisin kait Itä-Suomen yliopiston EnergyNet-sivustot,joilla tuo laskurikin on löytyvät osoiteesta: http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/index.pl?session_id=f5d726f196e9060cf2678463add79ad6

Dieettipäivä 41

Yksi kymmenluku päivissä on alkanut ja huomenna koittaa tapaaminen Annen kanssa. Toivottavasti Lontoossa on mennyt hyvin ja ennen kaikkea matkasta on nautittu täysin rinnoin.

Mutta oma päiväni on ollut päivän pitämistä ja taas erilaisia pohdintoja olemisen syvästä kauneudesta. Piti menemän kävelylenkille, mutta pakkasilma esti aikeeni , sillä vielä on köhää rinnassa ja todellakaan uskaltanut riskeerata terveyttäni. Tänään eivät kuntosali ja uimahalli olleet avoinna sillä tämäkään kuntoilu ei ollut mahdollista.

Lukeminen on aina siis mahdollista ja aina virikkeitä antavaa. Nyt muiden lukemisten joukossa on ollut professori Pertti Mustajoen pieni kirjanen Painonhallinta, painavaa tietoa kohti kevyempää oloa. Pienessä teoksessaan on kirjoittaja kiteyttänyt oivallisesti koko painonhallinnan prosessin. Ihan teoksen alkupuolella tekijä esittää koko painonhallinnan filosofian.

• Ajattele enemmän muutoksia kuin kiloja.
• Viiden kilon painotavoite on sopiva. Jos haluat laihtua lisää, tee se viiden kilon portaissa.
• Jos et halua tai pysty laihduttamaan, estä painonnousu.
• Pienet muutokset päivittäisissä tottumuksissa vaikuttavat enemmän kuin isot muutokset kerran pari kuukaudessa toistuvissa asioissa.
• Huolehdi etteivät tekemäsi muutokset ole liian epämukavia.
• Sopiva laihdutusvauhti on 100 – 500 grammaa viikossa.
• Säännöllinen punnitseminen auttaa painonhallinnassa.

Mutta asiaan ja tuohon teokseen palataan vielä myöhemmin, sillä ne ovat todella keskeisiä.

Dieettipäivä 40

Ahokatu 10, Hämeenlinnan Myllymäessä ~ 1900-luvun alkupuoli.
Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo.

Tuli pyöreä päiväluku täyteen. Eilinen MemoryBeltin toimimattomuus oli vain osaamattomuutta. Laite oli rekisteröinyt eilisen tapahtumat, mutta kun epäilin laitteen pattereiden olevan lopussa, niin päätin toimia. Kotimatkalla kävin paikallisessa koneliikkeessä ja kysyin pattereita moiseen härveliin. Kaupan omistaja kertoi moisia löytyvän ja avusti vaihtamisessakin. Jokin meni kuitenkin pieleen? Tänään ajattelin kokeilla toisella ja perinteisellä sykevyöllä, sillä olin ostanut patterin siihenkin. Katsoin tarkasti miten päin patteri vyössä sijaitsi ja vaihdoin sen. Sitten avasin MB:n patterikotelon ja huomasin sen olevan väärin päin asennettuna. Ja kun olin kääntänyt patterin oikein päin ja kiinnittänyt kannen takaisin paikalleen, niin tutut piippaukset kuuluivat. Olen siis taitava montöörikin, kaiken muun taitavuuteni  lisäksi.

Kokeilin heti MB:n toimintaan ja tulos oli todella mielenkiintoinen. Pidin vuota kiinni 33 minuuttia. Tämä tapahtui tehdessäni töitä tietokoneella työpöytäni ääressä. Vyö näytti käytetyn 82 kcal tuona aikana, Eli jos  halutaan, kuten tietenkin halusin, minuutin kulutus, niin se oli 2,48 kcal per minuutti. Ja tämä tekee tunnissa 148,8 kcal ja vuorokaudessa 3571,2 kcal. Eli tämä vastaa aika täydelleen lepokulutustani. Olihan näet rekisteröity keskisyke 46 ja maksimisyke  52 sekä minimisyke 42.

Jos en tee muuta kuin jotain tietokoneella, minulla on ollut aiemmin pulssi koneella jopa matalammalla kuin levossa, niin800 kcal ravinnon saannin jälkeen minulle jää vielä 2770 kaloria eli sen pitäisi näkyä laihtumisena. Jos tämä päivittäinen määrä lasketaan yhteen viikon ajalle, niin se on 19390 kcal. Ja kun jostain olen saanut mieleeni, että kilo läskiä on noin 7000 kcal, niin viikossa pitäisi minusta kadota 2,77 kiloa ihraa, sitä tarpeetonta.

Tämä kertoo varmasti yhden seikan, eli sen, että päivän aikana ei tapahtunut kovin ihmeellista tai ihanaa. En saanut edes lottovoittoa.

Kannattaa kokeille myös Itä-Suomen (ent. Kuopion yliopiston laskuria, joka ilmoittaa eräänlaisen arvion energiankulutuksesta eri liikuntamuodoissa. Laskurin löytää nettiosoitteesta:  http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/energycosts.pl

Dieettipäivä 39

Tänään se onneksi toteutui! Tai oikeastaan tänään on tapahtunut melkoisen moninaisia asioita. Aamulla vierailin tietty perjantaiseen tapaa ihmehoitaja JR:n luona ja vaa'assa otettiin äijästä painia. Mittari pysähtyi 131,1 kilon kohdalle. En voi valittaa, joskin nopeampaakin voisivat läskit lätistä. Mutta tuo vierailu on eräänlainen vierailu maanantaisen tukiryhmän ja sen vetäjän Annan tapaamisen kanssa. Toivottavasti Annella muuten menee hyvin siellä Londoniumin humuissa ja ryhti pitää.


Toinen päivän tapahtuma oli tietenkin verikokeen ottaminen. Ottaja tiesi jo hyvin, että miksi homma tehdään ja kyseli läskiprosessistani. Tietenkin kehaisin taas kerran kaikkea sitä, mitä tuo Cambridge-ohjelma minulle antaa ohjaajineen, tukiryhmineen ja pusseineen. Mutta iltapäivällä tulivat tulokset otetusta verikokeesta. Ja riemu oli vastaanottajalla tosi korkealla ja lukema oli pitkästä aikaa todella siedettävä eli 2,87. Se on luku noin suunnilleen reuna-arvojen 2,5 ja 3,5 välissä. Siis riemuitkaa maat ja kansat! Virallisesti tarvitsee koe uusia vasta kahden viikon kuluttua. Se on minulle melko pitkä aika ja lähes tavanomainen.


Mutta iltapäiväkin koitti ja menin pitkästä aikaa kuntosalille ja uimaan. Tosin, kaikki ei ole niin yksinkertaista, sillä Memorybelt oli sanonut yhteistyösopimuksen irti tauon aikana. Se kait halajaisi useammin ja säännöllisemmin raportoitavaa? 


Ensiksi tietenkin fillaroin 30 minuuttia. Pitää aloittaa varovasti melkoisen tauon jälkeen. Poljetuksi matkaksi pyörän oma mittari näytti 12,8 kilometriä. Siis mielestäni melkoisen paljon jos ja kun sitä vertaa aiempiin vastaavan aikamäärän fillarointeihin. Vastaavin 30 minuutin polkemisten aikana olen polttanut 278 kilokaloria. Tämä perustuu arvioon koska fillaroin ilman sykevyötä.


Pyöräilyn jälkeen siirryin uimaan ja aloitin sielläkin varovasti eli uin vain kilometrin, mutta aikaa meni ihan tavanomaiset 40 minuuttia. Vastaavat matkat ovat aiemmin kuluttaneet energiaani 213 kilokaloria, joten olen sen nytkin saaliiksi merkitsen. Eli yhteensä tuli perjantain saaliiksi 491 Kcal, jota tulosta on pidettävä kohtuullisen hyvänä pitkän flunssakauden jälkeen. Onhan se näet melkein puolet parhaista suorituksistani. 

Dieettipäivä 38

Sir Humprey Davy , joka "löysi" Kaliumin.

Tänään oli ensimmäinen jotensakin toimintakykyinen päivä. Arvata saattaa kuinka kuntoilun kävi. Piti tehdä sitä ja tätä, käydä isolla kirkolla ja sen takana olevalla pienemmällä kirkolla. Piti noutaa Kotijuopon tietokoneen Makwen luota huollosta. Oli kaveri sotkenut koneen niin perusteellisesti, että piti pistää kaikki uusiksi. Oli joulukinkun tilaamista ja kaupassa käyntiä ja sitä ja tätä sekä vielä tota. Vaikka lähdettyä tuli aamutuimaan,niin kello oli jo hyvin myöhäinen iltapäivä kun koti koitti.

Mutta kuten olen todennut jo aiemmin, niin hyvillä lupauksilla ja aikeilla on päällystetty tuhoon vievä lavea tie. Vaan kivisiä ja kantoisia ovat todelliset elämän kinttupolut. Eli en siis voi puhua hienoista urheilullisista suorituksistani vaan keskityn puhumaan potaskasta. Potaskan tieteellisempi nimitys on Kaliun ja se on alkuaine, jonka tunnus on K.

Olen näet aina ihmetellyt, miksi lääkärini ovat kiinnostuneita erityisesti Kalium-arvoistani. Niiden pitäisi olla kiinnostuneita sydämestäni ja kaikesta siihen liittyvästä, ei siis Potaskasta, josta englanninkielessä käytetään todella nimitystä Potassium.

Haasteenani oli siis selvittää potaskaongelma. Ensinnäkin potaska on toiseksi kevein alkuaine. Ja kaikkea siihen liittyvää tuli esille selvityksessäni. Mutta ihminen tarvitsee myös tuota Kaliumia. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamien suositusten mukaan naisten tulisi saada energiaravinnostaan 3400 mg/vrk ja miesten 3500 mg/vrk. Yleensä suomalaiset eivät pode Kaliumin puutetta ja sitä saadaan monipuolisesta perusruoasta eli kasviksista, hedelmistä, vilja- ja leivontatuotteista sekä maitovalmisteista ja kahvista. Tämä pitäisi minut pohtimaan kahvin juonnin aloittamista, jollei Kalium-arvoni olisi kunnossa.

Mutta miksi se on minulle niin oleellista? Onko syynä ylenmääräinen lihavuuteni vai mikä? Kalium pitää yllä sähköistä jännitettä hermosolujen solukalvoilla ja sitä tarvitaan lihasten rakentumiseen ja sitä tarvitaan myös munuaisten toiminnan ylläpitämiseen.

No, tuo on ymmärrettävää, mutta kun on kyse minusta, niin miksi se arvo on niin tärkeä? Selitys lienee mahdollinen spastisuus. Tämän ns. jäykkähalvauksen tavallisimpia syitä ovat mm. aivoverenkiertohäiriöt ja aivovammat. No siinä se! Ei ole huolta lihavuudesta ongelman aiheuttajana, ei todellakaan. Kyse on sydänleikkauksen yhteydessä saamastani aivoinfarktista, jossa tuhoutui kolmas puhekeskukseni, siis se, jossa äidinkieli kaikkineen sijaitsee. Tietenkin toivon, että doctorus R.E. Vahvistaa pohdintani. Kerrankin jotain helpottavaa, joka ei ole suoraan suhteessa läskeihini.

Muuten en osannut edes riemuita maanantaina todella merkittävästä edistymisestä läskien lähdettämisessä. Kun painoindeksini oli ennen prosessin alkua reilusti yli 40 eli minut luokiteltiin sairaalloisen lihavaksi. Niin maanantaina indeksini oli tippunut alle tuonen 40. Eli pääsin ihan uuteen luokkaan ja nyt olen vain vaikeasti lihava. Mitä hienoa edistystä onkaan tapahtunut! Jos vaikka pääsisi tuonne luokkaan lievä ylipaino, niin se olisi makeata kuin hunaja. Tosin en itse pidä hunajasta.

Dieettipäivä 37

Tuleeko minusta futari Ronaldinon oloinen ja näköinen
 kun saan ylleni kaapissani olevat Armanin farkut,
kuten Ronaldinolla on?

Sama kaiku on askelten, vaan tunnistammeko sen? Eli päiväni on ollut melkoisen tasainen eli ei mitään suuria mäkiä tai vuoria ole matkalle tänäänkään kertynyt. Soin lounaaksi sallitun määrään kanafileettä, vaan ei se maistunut lainkaan. Olin jopa vastenmielinen moisen suhteen. Tuli mieleen opiskeluvuodet Ranskassa, jossa vähintään joka sunnuntai suoriin kanssa. Se ei tosin ollut mitään esipakattua broileria, vaan itse tapettua ja höyhennettyä kanaa. Yksinkertaisesti en vaan pitänyt lounaastani.

Tyydyttäydyn vastedes toisenlaisiin ravintoihin. Oma vihanneskeitto on aivan rautaa ja samoin on ihan tavallinen vihanneksista tehty sekasalaattikin. Muuten se Annen myymä valkosipulisuola yhdessä hyvän balsamicon kanssa salaattikastikkeena on todella rautainen yhdistelmä. Siitä minä todella pidän.

Lisäkalorinkulusta ei ole suuremmin tänäänkään harrastettu. Yksinkertaisesti liian tukkoisten nenän ja keuhkojen tähden. Huomenna olisi kuitenkin pyrkyä mennä sitä aiemmin mainittua hyvillä lupauksilla päällystettyä tietä pitkin eli koettaa kepillä jäätä ja samalla polkaista jonkinmoisesti fillarilla ja ehkä uida pinnan alla päätä pitäen. Mutta saa se nähdä, joka huomisen on ja elää.

Maanantaina Anne kertoi meille ansiokkaasti motivaatiosta, sen tärkeydestä ja vaikutuksesta laihduttamisen onnistumiseen sekä sen jälkeiseen koko elämän jatkuvaan painonhallintaan. Nyt haluan vielä pohdiskella sitä miten tuota motivaatiota voidaan ohjailla sekä minän itsensä että ulkopuolisten toimesta.

”Rien n'est plus insondable que le système de motivation derrière nos actions”.

Näin toteaa Roger Moyson teoksessaan: Le Coachin – Développer le potential de se collaborateurs. Asia ei ole lainkaan pahasti todettu ja se menee suomeksi suunnilleen seuraavasti: ”Mikään ei ole käsittämättömämpää kuin meidän toimintojemme takana oleva motivaatiojärjestelmä”.

Kyse on siis jälleen monisyisestä asiasta ja usein todetaankin, että me emme vielä täysin hallitse ja ymmärrä miten motivaation ohjaus toimii. Usein kysymyksen pohdintaa ja tutkimusta pidetään ns. pseudotieteenä. Mutta ehkä on parasta ottaa esimerkkiä elävästä elämästä

Internetissä surffaus on muodostunut ongelmaksi monella työpaikalla. Työnantajat ovat huolestuneet ilmiöstä. Useat käyttävät kategorisia kieltoja ja toiset ovat asettaneet vain rajoja puuttuneet vain räikeisiin väärinkäytöksiin. Sama koskee myös monia kotikäyttäjiä niin Internetin, videopelien ja jopa televisionkin suhteen. Mistä tämä käytös johtuu ja mitä sille voi ja pitää tehdä?

Vastaus tuohon tietenkin en,että kyse on itseään vahvistavan silmukan läsnäolosta. Nuo mainitut toimet aikaansaavat positiivisen tunnereaktion ja samalla endorfiinin purkautumisen. Kun lisäksi tiedetään että aivojen hermoverkkojen yhteydet vahvistuvat kun niitä harjoitetaan samalla toistuvalla tavalla, ei uudella ja erilaisella. Näin päivittäinen tapa ajan mittaan synnyttää psyykkistä riippuvuutta ja siitä riippuvuudesta on vaikea päästä eroon. Tämä riippuvuus on varmaan kaikille laihduttajille hyvin tuttu asia, samoin niistä riippuvuuksista eroon pääseminen tai paremminkin eroon oppiminen.

Keskeisintä onkin kysymys siitä, mikä aiheuttaa nuo positiiviset reaktiot? Lisäksi miten me saadaan motivoitua itsemme oppimaan pois aiemmista ja muodostamaan uusia positiivisia reaktioita? Nähdäkseni ainakin minulle itselleni eräskeskeinen keinoon juuri vertaistukiryhmä ja siinä saatu virikkeistö ja sen omaa motiivitaustaa vahvista vaikutus. Kaikilla tämä ei varmaankaan ole samoin sillä onhan aina oman tiensä kulkijoita ja me ihmiset olemme niin perin erilaisia. Yhteistä meillä on vain liiat läskit, mutta jo sen määrä vaihtelee ja pudottamisen määrässä on vielä suurempaa vaihtelua.

Eli meidän pitäisi oppia tuntemaan juuri ne mielihyvän lähteet, jotka ovat kullekin yksilölle ominaiset ja erilaiset. Meidän pitäisi pystyä niiden analysoinnin pohjalta luomaan uudet mielihyvän lähteet ja motivoida itsemme, muiden avustuksella (ainakin minun kohdallani näin on) toteuttamaan näitä uusia mielihyvän aiheuttamia asioita.

Dieettipäivä 36

Hyvillä lupauksilla on päällystetty tie tulevaan, joka on aivan edessämme tai kauempana. Näin kävi taas itselleni, sillä suunnittelin eilen jo vakavissani menemistä fillaroimaan ja uimaan. Vaan miten on käynyt? Koko päivän tukkoisena, köhäisenä olen pirttiä pitänyt. 

Aamulla kuitenkin suureksi yllätyksekseni totesin, että minulla on aamupuuroa vain kahdeksi päiväksi, sillä olin ottanut vahingossa perunakeittoa puuron sijaan. Mihin kadotukseen minä nyt joudun? En viitsi soittaa Annelle, sillä hänellä on todella suuria kiireitä, perheellisenä jne. tulevan Lontoon matkan tähden. Vaikka itse en enää haluaisi käydä tuossa kaupungissa, niin varmaan Anne matka tulee olemaan elämyksellinen. 

Filosofi Paton Rafaelin kuvaamana

Eilen Anne käsitteli motivaation merkitystä läskien lähtemisessä. Tuo motivaation on todella mielenkiintoinen ja monipuolinen käsite. Tavan mukaan se herätti minussa halun teoretisoida ja pohdiskella termin merkitystä. Ainakin haluan moiseen on, vaan onko kykyä ja kuntoa, sen pitäisi nyt näkyä.

Ensimmäisen kerran termi esiintyy antiikin Kreikassa, jossa filosofi Platon (427 – 347 eaa.) käytti termiä epithumia (ἐπιθυμία), eli halu, intohimoinen kaipaus ja himo. Myöhemmin esim. Uuden Testamentin teksteissä käytetään samaa termiä ilmaisemaan halua, kaipausta ja himoa. Termillä Platon tarkoitti syömisen ja suvunjatkamisen halua. Se olisi siis kaikkien fyysisten tarpeiden syntysija. 

Jos ja kun ajattelemme esim. Gambridge-ohjelmaa, jossa me olemme vertaisjoukko, mutta samalla tavallaan kukin toimii kuin itsenäinen oppija. Motivaatiolla on tähän oppimistilanteeseen hyvin suuri vaikutus. Motivoinnin avulla voidaan:

1. ohjata käyttäytymistä tiettyjä päämääriä kohti 
2. johdattaa suurempaan yrittämiseen ja energisyyteen 
3. nostaa toiminnan aloittamishalua ja ylläpitokykyä 
4. parantaa kongnitiivista (tiedollista) prosessia 
5. päätellä, mitkä seuraukset ovat vahvistavia 
6. johtaa parempaan suorituskykyyn. 

On ehkä helppoa löytää tuosta ne osa-alueet,joihin motivaatiolla voidaan vaikuttaa eritoten laihduttamisen- ja myös painonhallinnan ollessa kyseessä. Tietenkin kohta 1. on ehkä ensiarvoinen, sillä käyttäytymisen johdattaminen pois vanhoista totuista uomista kohden uusia valtateitä, on ensiarvoisen tärkeätä. Mutta myös noilla muilla kohdilla on oma merkittävä roolinsa niin laihduttamisen kuin painonhallinnankin onnistumisessa.

Koska ihminen on periaatteessa oppiva eläin, niin kohdan 1.merkitys tulee tällöinkin todella merkittäväksi. On tapana liittää tieteellisessä teorianmuodostuksessa fysiologiset tarpeet joukoksi helpoimmin motivaation kohteiksi. Näitä tarpeita ovat mm. nälkä, jano ja kivun välttäminen sekä myös suvun jatkaminen. Nämä ovat primaarisen motivaation kohteita ainakin kaikilla nisäkkäillä, mutta ehkä myös kaikilla selkärangattomillakin. 

Keskeisintä kuitenkin on, että ihmisillä nämä perustavaa laatua olevat motivaatiot muuntuvat ja välittyvät sosiaalisten ja kulttuurillisten vaikutteiden läpi. Eli niin voi ihmisen ympäristö vaikuttaa ja siten ne ovat poisopittavissa ja korvattavissa jollain uudella ja ehkä paremmalla. Tieteellisessä mielessä yksikään nälkää koskeva tutkimus ei voi ohittaa erilaisia syömishäiriöitä, joista yksi on liikalihavuus.

Tapaaminen 6 ja dieettipäivä 35

Tänään asentamani Puupappojen tekemä lintulauta.

Rakastan sinua Anne, näin totesin tänään tapaamisessa kun punnitus oli ohitse ja lupasin toteamukseni ja tunnustukseni myös kirjallisesti. 

Ei se paino nyt niin hirveästi ollut pudonnut, oli kuitenkin. Itse olisin odottanut sen jopa nousseen jonkinmoisen verran, en ole näet pystynyt flunssalta kovastikaan liikoja kaloreita kuluttelemaan. Paino oli siis 134,8 kiloa.

Ratkaisevaa tuossa pudotuksessa on se, että tuo maaginen 10 prosentin pudotus meni rikki. Sen pitäisi olla ja se todellisuudessa on hyvin merkityksellinen terveydelleni. Onhan verenpaineeni laskenut ja ehkä on jopa syytä vähentää siihen saatavaa lääkitystä. Ensimmäisenä lähtee nesteenpoistoon tarkoitettu lääke, niin muistelen lääkäritädin todenneen.

Itse tapaaminen oli aivan yhtämielenkiintoinen ja kannustava kuin aiemmatkin. Tänään vastatajusi, että kanssalaihduttajani,joka on tervakoskelainen hurmaavan nuori nainen, on pudottanut todella rajusti painoaan. Siitä hänelle suuri ja kaunis tunnustukseni! Kunhan minäkin pystyisin vastaavaan läskinlähdetykseen? Oli siellä toinenkin nuorehko nainen, joka oli todella timmissä kunnossa. Hän oli urakoinut 25 kiloa läskejään pois. Mutta kilomäärä ei ole niin merkityksellinen, sillä hän oli todella pienikokoinen ja varmasti pudotuksessa on hänellä ollut todella suuri urakka. Siis kaksi hienoa naista, jotka loivat uskoa pudotuksen hallintaan.

Päivän teemana oli motivaatio. Tuo motivaation on mielenkiintoinen ja monitahoinen asiakokonaisuus. Se ei ole yksiselitteinen, eikä ulkoapäin käskytettävä, vaan se on sisäsyntyinen ja ulkopäin kannustettava ja tuettava. Nyt tekstiä lyhyesti motivaatiosta ja jatkossa hieman enemmänkin, ehkä. Sillä asiassa riittää toki selvitettävää.

Motivaation on siis psykologiassa todettu käyttövoimaksi, joka on syynä kaikkien elävien eliöiden toimintaan. Motivaation käsitettä käytetään kuvaamaan

1. sitä, mikä aktivoi organismin eli aktivaatiota.
2. sitä, mikä saa organismin valitsemaan juuri tietyn vasteen tai käyttäytymisen eli valinta/selektio ja ohjaaminen,
3. sitä, miksi eliö vastaa samaan ärsykkeeseen välillä eri tavoin eli valmius vasteeseen.

Yksinkertaisesti motivaatioteorian tulisi pystyä vastaamaan kysymykseen ”miksi käyttäydymme siten kuin käyttäydymme”.

Yleisesti ehdotetaan motivaatioteorioiden erääksi jaoksi ns. push-pull-diktomiaa. Näissä toisessa teoriassa oletetaan jonkin työntävän eli että organismin sisäinen muutosvoima on toiminnassa. Toisessa teoriassa on jokin joka vetää organismin ulkopuolella, näitä ovat siis perinteiset rangaistukset ja palkkiot. Hedonistisessa motivaatioteoriassa yhdistyvät korostus organismin pyrkimyksestä nautinnon tavoitteluun ja ahdistuksen sekä kivun välttämiseen. Tämä hedonistinen teoria ehkä on kaikkein tyypillisen, ainakin minulle itselleni, teoria. Tietenkin myös molemmat työntö- ja veto-teoriat ovat sovellettavissa myös minuun itseeni.

Tärkeitä motivaatiokäsitteitä ovat mm. vietti, tarve, tavoite,vaisto, kalusaaliatribuutio ja flow. Niistä tulevaisuudessa enemmän.

Päivän aikana sain toki asennettua asuintalomme pihalle lintulaudan. Se on tehty kelohongasta ja siihen mahtuu noin kaksi ämpärillistä linnunsiemeniä. Tekijänä toimivat Puupapat Pydasjärveltä.

Dieettipäivä 34

Onko hän hankkimassa itselleen humalaa?

Jälleen kaartuu eräs päivä kohden loppuaan ja lopullista sijoittumistaan historian lehdille. Itselle ei tämä päivä ole kuitenkaan olut kovin merkittävä, ei ainakaan historiallisesti. Ehdin jo eilispäivänä riemuita nuhan poistumisesta, mutta ilo oli ennenaikainen. Tänään aamulla pääni oli vielä kuin Haminan kaupunki, jota käytetään sekaisin olevan kallon ollessa kyseessä. Eli tukkoisuus jatkuu vielä niin poskionteloissa kuin keuhkoissakin.

Tänään on aiheen endorfiini, eli endogenous morphine siis elimistössä syntynyt morfini. Tämä on siis eräs ihmisen oman elimistön tuottamia hormoneja ja/tai välittäjäaineita. Ne stimuloivat eli vaikuttavat kiihottavasti samoihin reseptoreihin kuin opiaatitkin eli voimakkaat huumausaineet. Endorfiineja syntyy etenkin ihmisen unen aikana hänen nukkuessaan. Enrofiineja vapautuu myös pitkäkestoisen liikunnan, mielimusiikin kuuntelun, nauramisen, itkemisen, seksin ja akupunktieon yhteydessä. Myös jotkut voimakkaan makuiset mausteet ja auringonpaiste sekä kaakao lisäävät endorfiinien eritystä.

Painonhallitsemista suorittavan henkilön ehkä keskeinen endorfiinimyrsky pitäisi saada pitkäaikaisesta urheilusuorituksesta, sillä se on voimakkaasti painonhallintaa ylläpitävä toiminto. Näin puhutaankin usein endorfiinihumalasta, joskin asiasta ja sen olemassaolosta on myös paljon kiistelty.

1970-luvulla kehitettiin ajatus enforfiinihumalasta kun havaittiin, että liikunta lisäsi endorfiineja ihmisen veressä. Tätä teoriaa ei ole pitävällä tavalla todistettu oikeaksi ja se on useinkin kyseenalaistettu. Kutenkin viimeisimmät tutkimukset puhuvat teorian puolesta ja niissä on todettu liikunnan lisäävän aivojen endorfiinitasoa.

Tämän teorian mukaisesti etenkin pitkäkestoinen liikunta aiheuttaisi juuri mainitun endorfiinihumalan, joka tarkoittaa hyvänolontunnetta, jonka aiheuttaisivat suorituksen yhteydessä vereen erittyvät endorfiinit. Käsite liitetään yleisesti etenkin juoksuun ja sen tunnetaankin englanniksi nimelle ”runneräs hight”.

Ainakin on varmaa se, että endorfiini humala on kaikin tavoin parempi ja jopa hyödyllisempi kuin perinteisempi etanolialkoholin aiheuttama humala!