 |
Kuvassa on nykyisen moottoritien ja sen tulevan
kannen paikka, jokunen vuosi sitten.
Kuva. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo.
|
Tämä sateinen ja synkän harmaa päivä ei ole ollut oikein
minun päiväni. Koko päivänä ei ollut kirkasta tai edes valoisaa. Valoja piti
polttaa koko päivän tai ns. päivän ajan. Toisin oli pohjoisessa. Levillä on
noin 15 senttiä lunta ja Rukalla vieläkin enemmän. Sisareni, joka ajeli
autollaan Leviltä Rukalla, sai kokea jopa lyhyen aurinkoisenkin hetken. Käytti
jopa aurinkolaseja, sillä aurinko paistoi niin kirkkaasti ja matalalta.
Näin siis kaamoksen aika on saapunut tänne Hämeeseen. Tosin
huomenissa odotettavissa oleva tapaaminen LL-ryhmässä Annen luona on kuin
auvoisa valonpilke muuten synkeässä syksyssä. Kataseli juuri netistä tilastoa,
että kun tänään on ollut Koskissa 8 astetta lämmintä, niin vuosi sitten samaan
aikaa oli aika paukkuvat pakkaset eli asteet kaksinkertaiset ja miinuksen
puolella.
Ulkona on siis niin perusteellinen märkä päivä, että sinne
en olisi laittanut edes kapista rakkiakaan. Joten olen viettänyt päiväni sisätilassa
ja harrastanut enemmänkin henkistä ravintoa. Tänään vihdoin innostuin
punnitsemaan sen normaalinen salaattiannokseni, siis jäävuorisalattia,
tomaattia, kurkkua tai kesäkurpitsaa, sipulia valkosipulia ja paprikaa. Sen
paino on noin 225 grammaa eli lähes varttikilo. Sitä mausta joko aiemmin mainitulla
Thai-kastiketilakka tai balsamicolla ja valkosipulisuolalla, jota olen
hankkinut Annen putiikista.
Vieläkin lähes kahden kuukauden jälkeen saatan todeta, että
olen suuresti mieltynyt Cambridge-pussien makuihin. en toki kaikkeen, mutta
uusin tuttavuuteni minttu-suklaa oli yllättävän hyvää. Ilmeisesti pidänkin mintusta, vaikka ei ole sitä aiemmin
tiennyt. Mutta kun elää niin saattaa oppia uusia asioita ja varsinkin niin
tapahtuu jos suhtautuu uusin asioihin hyvin ennakkoluulottomasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti