Dieettipäivä 36

Hyvillä lupauksilla on päällystetty tie tulevaan, joka on aivan edessämme tai kauempana. Näin kävi taas itselleni, sillä suunnittelin eilen jo vakavissani menemistä fillaroimaan ja uimaan. Vaan miten on käynyt? Koko päivän tukkoisena, köhäisenä olen pirttiä pitänyt. 

Aamulla kuitenkin suureksi yllätyksekseni totesin, että minulla on aamupuuroa vain kahdeksi päiväksi, sillä olin ottanut vahingossa perunakeittoa puuron sijaan. Mihin kadotukseen minä nyt joudun? En viitsi soittaa Annelle, sillä hänellä on todella suuria kiireitä, perheellisenä jne. tulevan Lontoon matkan tähden. Vaikka itse en enää haluaisi käydä tuossa kaupungissa, niin varmaan Anne matka tulee olemaan elämyksellinen. 

Filosofi Paton Rafaelin kuvaamana

Eilen Anne käsitteli motivaation merkitystä läskien lähtemisessä. Tuo motivaation on todella mielenkiintoinen ja monipuolinen käsite. Tavan mukaan se herätti minussa halun teoretisoida ja pohdiskella termin merkitystä. Ainakin haluan moiseen on, vaan onko kykyä ja kuntoa, sen pitäisi nyt näkyä.

Ensimmäisen kerran termi esiintyy antiikin Kreikassa, jossa filosofi Platon (427 – 347 eaa.) käytti termiä epithumia (ἐπιθυμία), eli halu, intohimoinen kaipaus ja himo. Myöhemmin esim. Uuden Testamentin teksteissä käytetään samaa termiä ilmaisemaan halua, kaipausta ja himoa. Termillä Platon tarkoitti syömisen ja suvunjatkamisen halua. Se olisi siis kaikkien fyysisten tarpeiden syntysija. 

Jos ja kun ajattelemme esim. Gambridge-ohjelmaa, jossa me olemme vertaisjoukko, mutta samalla tavallaan kukin toimii kuin itsenäinen oppija. Motivaatiolla on tähän oppimistilanteeseen hyvin suuri vaikutus. Motivoinnin avulla voidaan:

1. ohjata käyttäytymistä tiettyjä päämääriä kohti 
2. johdattaa suurempaan yrittämiseen ja energisyyteen 
3. nostaa toiminnan aloittamishalua ja ylläpitokykyä 
4. parantaa kongnitiivista (tiedollista) prosessia 
5. päätellä, mitkä seuraukset ovat vahvistavia 
6. johtaa parempaan suorituskykyyn. 

On ehkä helppoa löytää tuosta ne osa-alueet,joihin motivaatiolla voidaan vaikuttaa eritoten laihduttamisen- ja myös painonhallinnan ollessa kyseessä. Tietenkin kohta 1. on ehkä ensiarvoinen, sillä käyttäytymisen johdattaminen pois vanhoista totuista uomista kohden uusia valtateitä, on ensiarvoisen tärkeätä. Mutta myös noilla muilla kohdilla on oma merkittävä roolinsa niin laihduttamisen kuin painonhallinnankin onnistumisessa.

Koska ihminen on periaatteessa oppiva eläin, niin kohdan 1.merkitys tulee tällöinkin todella merkittäväksi. On tapana liittää tieteellisessä teorianmuodostuksessa fysiologiset tarpeet joukoksi helpoimmin motivaation kohteiksi. Näitä tarpeita ovat mm. nälkä, jano ja kivun välttäminen sekä myös suvun jatkaminen. Nämä ovat primaarisen motivaation kohteita ainakin kaikilla nisäkkäillä, mutta ehkä myös kaikilla selkärangattomillakin. 

Keskeisintä kuitenkin on, että ihmisillä nämä perustavaa laatua olevat motivaatiot muuntuvat ja välittyvät sosiaalisten ja kulttuurillisten vaikutteiden läpi. Eli niin voi ihmisen ympäristö vaikuttaa ja siten ne ovat poisopittavissa ja korvattavissa jollain uudella ja ehkä paremmalla. Tieteellisessä mielessä yksikään nälkää koskeva tutkimus ei voi ohittaa erilaisia syömishäiriöitä, joista yksi on liikalihavuus.