Laihduttaminen on saman kaltaista kuin kiipeaminen Aulangin puiston Rakkeuden tenppeliin lumisena talvena. Aina saattaa liukua taaksepäin. Kuva: Teresa Lehikoinen |
Olen tietenkin ollut huolissani projektista ja sen menestymisestä. EItunnu paino millään tipahtavan, ja on sellainen tunne kuin olisi menossa minässäni jonkinmoinen stagnaatio-vaihe. Olen jopa harkinnut siirtymistä tasolla 1+, mutta se aiheuttaisi ehkä terveysriskejä. Eli pitää vaan yrittää itsepäisesti puskea eteenpäin ja koetella minäänsä tulevan Joulun eri tilanteissa.
Olen suunnitellut mitä voisin syödä ja mistä nauttia tuona jalona juhlana, Jouluna. Jouluateriaksi, muiden syödessä kinkkua ja muita perinneruokia, olen ajatellut tehdä tomaattikeittoa, johon lisään runsaasti sipulia ja valkosipulia sekä muita mausteita. Varsinaiseksi ateriaksi ajattelin laittaa salaattia, erinäisistä vihanneksista, ja lisänä kesäkurpitsaa grillattuna. Jäliruokasi voisi olla esim. minttusulkaa pirtelö, josta voisi tehdä vanukkaan. Ainoa ongelma on miten sen saada tehtyä vanukkaaksi? Lämpimän osan voisi korvata palalla sieni-muna-piirakkaa, jonka ohjeen Anne on antanut. Mutta eihän tässä tarvitse mitenkään kipristellä, paitsi jos päätän siirtyä pariksi viikoksi ihan pelkistettyyn pussiruokintaan.
No onneksi huomenna on taas Annen ja muiden ryhmäläisten tapaaminen. Sitä odotan enemmän kuin Joulua. Tai oikeastaan se on sellainen perusjoulun ja kokojoulun yhdistelmä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti