perjantai 27. tammikuuta 2012

Dieettipäivä 108


Mielenkiitoa täynnä ollut päivä alkaa kallistua pulkkaansa. Kaikkea on touhuttu, tai ainakin kaikenlaista yritetty touhuta. Mutta menestymisessä ei ole ollut juurikaan kehumista. Pieniä onnenhetkiä toki mahtuu päivään ja eräs niistä oli ennakkoon äänestäminen. Ja tietenkin äänesti oikein, Se on valopilkku tuo äänestäminen, mutta on mukaan mahtunut ikävääkin asiaa, sillä en todellakaan pidä likasankovaalityöstä, jota on ilmennyt hyvin voimakkaasti erään ehdokkaan vaalityön osana. En edes väitä että ehdokas itse olisi tuohon syyllistynyt, mutta hänen kannattajansa ovat pohjanmaalla ja keskeisellä Uudellamaalla lyöneet överiksi koko pelin, josta olisi voinut tulla sivistyneiden miesten toisto herrasmiesmäisellä tavalla.

Aamulla varhain saapui isolla bemarillaan setä Washington. Olin jo toki hereillä, vaikka yö meni kovin kehnohkosti,ei löytynyt NukkuMatin heittämää unihiekkaan silmistäni. Olimme eilisen illan aikana päättäneet harrastaa aamu-uintia. Joten toteutimme näkemyksiämme todella tehokkaasti. Valitettavasti Ajan myötä rata kapeni vain yhden radan levyiseksi viiruksi ja sillä oli usean äijän vaikeahko uida. Tuli yhdeksäksi kunnan naapuritaajaman koululaisia 40 kappaletta pulikoimaan. Ei siinä kovaa meteliä ollut, siististi olivat. Tosin iso mies tarvitsee ison tilan ja siksi uinti jäi hivenen alimittaiseksi. Kuntopyöräilemään en päässyt lainkaan, sillä Kotijuoppo vaati oman aikansa, tai siis hänen asioidensa järjestely.

Kuitenkin hiukan vajaan kaksi kilometriä ehdin pulikoimaan ja ihan tavalliseen aikaan se kaikki meni. Saatoin kirjata tämän päivän suoritukseksi 683,2 kilokaloria 320 MET-pistettä. Ei siis kovin huonosti vaikka toinen puoli päivän urheilusuorituksesta jäikin suorittamatta. Huomenna taitaa olla niin kiireinen päivä, että en edes haaveile tai yritä haaveilla mistään kuntoilusta.

Palaan vielä sunnuntaina saamani jenkkituliaiseen. Kirja on suorastaan häkellyttävä,siinä on hieno historiallinen katsaus ihmisen kirjoittamisen taiteeseen ihan sen alkuajoista lähtien. Lähemmäksi nykyhetkeä tultaessa se siirtyy kohden musteella kirjoittamisen taitoa tai oikeastaan taidetta. Kaiken kruununa on tunnettujen mustekynämerkkien esittelyosio, jossa on jokaiselle merkille annettu tilaa useampi sivu. Kuvitus on ylen mahtavaa, eli kyllä saksalaiset osaavat. Teos on näet saksalainen,mutta teksti soljuu taidokkaasti kolmella eri kielellä eli englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Mikä ilo onkaan lukea samat asia eri kielillä. Siinä jos missään,huomaa kielten erilaisuuden ja tavan sanoa hyvinkin yksinkertaisia asioita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti