Dieettipäivä 109

Suunnistaja tulossa rastille, vaan ei vielä maaliin.

Professori Pertti Mustajoki käyttää kirjassaan ”Yksilöllinen painonhallinta” laihduttamisen ja painonhallinnan suhteen vertauksesta suunnistajaan. Eli meidän läskien tulisi toimia ja käyttäytyä kuin suunnistaja käyttäytyy suunnistustilanteessa. Aluksi moinen vertaus metsissä ja korpien kätköissä hulluna juoksevaan suunnistajaan tuntuun enemmän kuin oudolta. Tarkemmin ajatellen se hivenen viehättää ja kun on päässyt sinuksi asian kanssa niin se tuntuu jopa hienolta ja upealta.

Kirjan tärkein anti on kuitenkin se, että painonhalinnasta tiedetään paljon. Kuitenkaan ei ole yhtä ainoaa oikeata tapaa laihtumiseen ja painonhallintaan. Ihmiset ovat erilaisia, yksi tykkää tummista toinen vaaleista, tai yksi tyttärestä ja toinen äidistä. Siksi Mustajoki haluaa käsitellä kysymystä laajalti, avoimesti ja kaikkia fanatismin sudenkuoppia vältellen.

Koska painonhallinta on tieto- ja taitolaji niin Mustajoki vertaa tässä mielessä sitä suunnistukseen, jossa metsässä liikkuva tarvitsee kartan ja kompassin muttä myös tietoa karttamerkeistä ja kompassin toiminnasta. Samalla tavoin kuin tuota suunnistuksen vaatimaa taitoa niin voidaan myös painonhallinnan taidetta ja tiedettä opiskella.

Koska metsässä suunnistava voi valita eri reittejä, niin myöskin painonhallinnassa on mahdollista suoriutua päämäärään erilaisia reittejä pitkin. Tosin painonhallinnassa tekeminen jatkuu koko elämän ajan ja suunnistajan matka kestää hyvin rajoitetun hetken tai tovin. Suunnistaja voi kävellä, hölkätä, juosta tai joskus jopa kontata reittinsä tai käyttää saman reitin aikana kaikkia em. tapoja reitistä selviämiseen. Samoin myös painonhallitsija voi omaksua eri vauhtisia menetelmiä ja noudattaa eri vauhtisia tapoja etenemisessään tuon koko elämän kestävän matkansa aikana.

Suunnistajasta poikkeaa painonhallinnan suorittaja myös joissakin asioissa ratkaisevasti. Ensinäkin ylipainon syyt ovat moninaiset. Toiseksi tulee projektien erilaisuus, sillä liikapainon määrä on hyvin yksilöllistä ja myös tavoitteiden suuruus on tästä syystä hyvin vaihteleva. Kuten jo aiemmin on mainittu, niin painonhallinta on koko elinajan kestävä projekti. Suunnistustilanne on vai hetki huvi.

Tärkeätä on kuitenkin se, että kun suunnistaja voi kulkea harhaan, hän voi tehdä erilaisia teknisiä virheitä tai sitten hän uupuu ja menettää hetkellisesti otteen suunnistukseen. Hän saattaa valita vaikkapa helon olemassa olevan polun raitikseen umpimetsän sijasta. Kuitenkin hän pääsääntöisesti pääsee perille vaikeuksistaan huolimatta. Samoin painonhallinnassa pitää pysyä määritellyssä päämäärässä vaikka erilaisia virheitä tuleekin tehtyä ja polku ja yleensä reitti voi olla tilapäisesti hukassa. Aina kuitenkin voi löytää oikean reitin, joka vie perille tavoitteeseen.