tiistai 3. tammikuuta 2012

Dieettipäivä 84


Läskien pahin vihollinen,se on vaaka!

Pidin lupaukseni ja täytin aikomukseni. Tuli näet eilen luvattua, että menen tänään uimaan ja kuntosalille. Tein sen, koska en enää keksinyt mitään tekosyytä kieltäytymiseen. Vaikka päästä pyöräillessä vähän heittikin ja jotain muutakin pientä kränää havaitsin itsessäni, niin kaikki toimi enemmän kuin hyvin. Ja nähdäkseni oli hyvä, tai ainakin itseäni parempi.

Jotenkin tulee sellainen hyperrealistinen olo tuolla uimahallissa. Varsinkin kun katselee sellaisia kavereita, jopa nuoriakin, jotka muistuttavat entistä minääni kaikkine läskeineni. Tuntuu kuin olisin muita parempi ja olisin ainakin oivaltanut yhden tärkeän asian elämässäni, laskit eivät ole ikuisia, niistä pääsee eroon kun oikein oivaltaa. Tämä asenne toki voi olla vaarallinenkin, jos se menee liian voimakkaaksi hypetykseksi, niin se voi kääntyä itseäni vastaan. Mutta kyllä on rehellisesti sanottava, että kyllä olisi paljon Annella töitä Tervassa ja ottais mukaan sen Cambridgen.

Mitä tulee kuntoiluun niin heitin melko tavanomaisen setin. On muuten leveästi todettu ja sanottu, mutta Annen pohjalaisuus on varmaan tarttunut tai sitten olen saanut bakteereita pikkuveljeni pohjalaisuudesta. Miten onkaan vaarallista. Ensin otin alleni kuntopyörän ja ajoin sillä kaksi eri kahdenkymmenen minuutin sykäystä, menivät muuten uskomattoman helposti. Vaan en pitkän tauon jälkeen tohtinut enempää yrittää eli se riitti. Kaloreita kului tuossa rytäkässä 486 ja sydän hakkasi enimmillään109 iskua, ja minimissään 46 lyöntiä minuutissa ja se antaa keskiarvoksi 87 tahtia minuutin aikana. Muuten matkamittari iloisesti näytti kahden perättäisen setin kokonaismatkaksi 18 kilometriä. Ne nyt ovat sellaisia mielikuvituskilometrejä ei siis mitään oikeita ja aitoja.

Tämän hikisen urakan aikana join puolen litran pullollisen kivennäisvettä, se oli tärkeä osa suoritusta. Mutta vesi olikin tuleva elementtini, sillä siirryin suihkuun ja saunan kautta uima-altaaseen. Matkaa tuli uitua kaksi kilometriä ja aika oli melkein sama kuin aina ennenkin eli tuntia ja 20 minuuttia. Kaloreita kului uimisen aikana 682, ja ne aiheuttivat korkeimmillaan 110 sykkeen lyönnin minuutissa, vähimmillään 58 lyöntiä ja keskiarvoksi saatiin 78 lyöntiä minuutissa. Eli voin vain todeta yksitotisesti, että pyöräilin tasaisemmin kuin uiskentelin.

Mutta tavoite meni rikki, sillä kokonaiskalorit, tai niiden kulutus, oli 1168 Kcal koko homman aikana. Olen siis tyytyväinen itseeni. Mutta suurinta tyydytystä tuli vasta kotonakun luin vyön antamat tuloksen Movescountin sivuille. Merkittävää oli noiden kahden harjoituksen suhteen oli ns. harjoitusvaikutuksen saaminen ihan oikeana lukuna.

Kun näet 14.12. uin ja fillaroin, niin tuo harjoitusvaikute oli uinnissa 2,4 eli ylläpitävä ja fillaroinnissa 1,5 eli vähäinen. Mutta mitä tapahtuikaan minulle tänään? Uimisen harjoitusvaikute oli uinnissa 4,1eli erittäin kehittävä ja fillaroinnissa 5,0 eli mahtava. Mitä on siis tapahtunut munissa, muutakin kuin läskien lähtemistä? Tai löytyisikö sieltä syy moiseen tuloksen paranemiseen. Jo pelkkä läskien väheneminen vaikuttaa kuntoa rajusti kohottavasti. Sen toisaalta huomasi myös sykkeen nousemisena ja sykekeskiarvojen reippaahkona kohoamisena.

Herää kuitenkin kysymys, iso sellainen. Miten on mahdollista kunnon moinen kohoaminen vaikka en ole mitään tehnyt muuta kuin läskiä lähettänyt? Epäilen, siis ole, voisin todeta sekä vanhaa filosofia, että tämän blogin otsikkoa mukaillen ja väännellen kysellä. Mutta katsotaan, onko asiassa perää ja mitkä ovat tulokset huomenissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti