Dieettipäivä 169 ja sairaalapäivä 2

Lääninlasaretti,osasto 4B, huone 14, minun punkkani ja juomapulloni!

Tällä ollaan ja olosuhteisiin nähden ja eritoten eiliseen verrattuna olo on kuin kirkkoruhtinaalla, sillä täällähän potilasta pidetään kuin piispaa pappilassa. Se on synonyymi erittäin hyvälle huolenpidolle ja hoivaamiselle.

Kaikki siis alki elisenä päivänä kun olin uinut 2,2 kilometriä ja aikaa oli kulunut1:19. Tulin altaan matalaan päähän ja olin menossa ottamaan juomapuollosta huikat. Kutenkaan vasen jalkani ei suostunut toiminaan tavanomaisesti ja samassa tunsin vasemman kädenkin temppuilevan. Yritin lähteä pois altaasta, sillä olisin vajonnut pinnan alle, jos olisin ollut syvemmällä ja en olisi saanut kiinni . Pääsinkin kuiville muiden kanssauimareideni avustuksella ja oman osansa teki tietenkin myös hallin valvoja.

Lyyhistyin lattialle, tai yrittivät minut siihen laskea ja pääni alle asetettiin tukea. Mutta melko pikaisesti toimintakykyni palasi kohtuullisessa määrin. Saatoin siten siirtyä pesuhuoneen puolen penkille istumaan. Jos heikotus olisi uusinut, niin penkki olisi ollut riittävän pitkä myös tällaisen mastodontin lepuuttamiseen. Soittivat tietenkin hätäkeskukseen ja itse juttelin kunnostani. Päättivät sitten hätäkeskuksessa lähettää pirssin äijää noutamaan. Pojat tulivat, pistivät äijän lankoihin ja konsultoivat keskussairaalaa. Päivystävä neurologi määräsi kääkän vietäväksi tarkempaan syyniin.

Kiitokset ambulanssin ja hätäkeskuksen henkilökunnalle. Olen otettu hienosta toiminnasta.

Täällä keskussairaalassa eli entisessä lääninlasaretissa minusta on idetty todella hyvää huolta. On tutkittu, mitattu, verta otettu ja tietokonetomografioitu. Voiko edes parhaassa hotellissa odottaa, että vuoteen viereltä tullaan kysymään toiveita aamiaisesta jne.? Lisäksi henkilökunta pahoittelee jo ennakolta, että joku tuntuu tai sattuu kun ottavat kokeita. Vaikka ei todellisuudessa oma tuntuaisti kerro asiasta yhtikäs mitään.

Mutta toistaiseksi diagnoosini on kaikkien kokeiden jälkeen se, että kyseessä oli aivoinfarkti, joka yritti toteutua, vaan ei toteutunut eli päässyt lävitse suojavarustukseni. Kiitos Marevan-lääkitykseni. Yksi peruslääkitykseeni kuuluva lääke on poistettu, sillä se on alentanut pulssiani liiaksi. Se ei tarvitse pysyä moisella tasolla, vaan saa kohota. Eli liikunta on vahvistanut minua.

Tietysti olen toitottanut paljon laihtumistani. Jokaiselle joka vain viitsii kuunnella, tai on pakko kuunnella. Ja selitys moiseen on hyvä, se slankaaminen Slankan avulla. Ja tietenkin vertaistukiryhmä, jota ansioituneesti vetää Anne upealla tavallaan. Nyt vaan tuli tämä lääninreissu pahaan tilanteeseen. En pääse kuuntelemaan huomenna täti Open ja koko muun kuoron konserttia, vaikka se tuolla kännykän monitorissa huomenissa tekemisissä onkin. En myöskään taida päästä maanantain, siis tulevan, tapaamiseen, vaikka sitä kovasti haluan ja odotankin. Ilman koko tukiryhmääni ja Slankaa saattaisin olla todellakin Oscari Olematon, Nollakatu nolla, ja siinä se olisi.

Jatketaan huomenissa.

Sairaala 1

Tilanne nyt. Uiminen kesleytyi. Sairaala kutsui kun ambulanssi toi.
Jäävät väliin konsertti ja tuleva tapaaminen.
Tiistaina ehkä kotiin. Ei tässä hätiä mitkä. Hoito on hyvää ja sitä on riittävästi!

Dieettipäivä 167

Lähikuva jenkkilän kirsikkakukkamerestä.

Tänäpänä jatkakaamme eilistä saarnan alkua ja samasta asiasta eli ENED-tuotteiden käyttämisestä laihduttamisessa ja omalta osin myös välineenä painonhallinnassa.  Kuten eilen totesin, niin ENED on ainoastaan keinon laihduttamiseksi. Siihen pitää sisältyä myös ratkaisevia muutoksia niin ruokailun, liikunnan kuin muunkin elämänhallinnan suhteen. Näin siitä tulee osa myös painonhallintaa. Tai se oikeammin johdattaa käyttäjänsä painonhallinnan osaajaksi.

Nyt on kuitenkin muistettava se energiankulutuksen merkillinen laki eli jos henkilö laihtuu esimerkiksi 15 kiloa, niin hänen energiankulutuksensa vähenee noin 500 kilokaloria vuorokaudessa. Tämä merkitsee itselläni 2 x 15 kiloa eli 1000 kilokaloria vähemmän energiaa kuin tukevana äijänä ollessa.

Omasta yksityisestä mielestäni ENED-projektiin ryhtyminen vaatii ryhmää samassa tilanteessa ja prosessia olevia sekä ohjaavan henkilön, joka tuntee omakseen alan ongelmat. Siis jos on juoppo ja alkoholisti, niin tarvitsee AA-kerhon vertaistukiryhmään. Syöppö ja syöpötti tarvitsee siis itselleen läskin lähdettämisen eli LL-Hoikistamon vertaistukiryhmää.

Yleisenä periaatteena on että henkilö, jonka painoindeksi on alle 25, ei saisi käyttää ENED-projektia apunaan. Mutta tämäkin sääntö on tietenkin vain ohjeellinen ja kaikki riippuu henkilön ja mahdollisesti hänen oman terveydenhuollon henkilökunnan valistuneesta näkemyksestä.

Useat henkilöt kuten minäkin, korvaavat ENED-projektilla osan aterioista. Tämä on hyvin suositeltava tapa. Itselläni muu ja tarkasti valittu ravinto on tärkeässä osassa. Pois luettuna tietenkin vihreät vihanneksi, joita vain hyvin rajoitetusti. On näet tuo Marevan-lääkitys kohtuullisen korkein arvoin. Mutta jos on vähäistäkään epävarmuutta asiasta, niin kannattaa konsultoida asiantuntijaa, sellaista valistunutta, joka on tietoinen professori Pertti Mustajoen ja muiden tutkimustuloksista.

Mustajoki toteaakin kirjassaan, että ”oikein käytettynä ENED on terveyden kannalta turvallinen, sillä siitä saa kaikki välttämättömät ravintoaineet.” 

Mutta ENEDillä on myös joitakin haittavaikutuksia . Lepoenergian kulutus pienenee noin 10 prosenttia ja tästä syystä laihduttaja palelee helpommin ja iho saattaa tuntua aiempaa kuivemmalta. Tämä oireisto ilmenee muutaman viikon kuluttua projektin alkamisesta.  Kyse ei ole sivuvaikutuksista vaan ihan luonnollisia seurauksia dieetillä olemisesta. ENED saattaa mutta myös suolen toimintaa, joka yleensä harvenee. Myös tukan harvenemista voi esiintyy. Minulla on jo ihan itsestään harvat hiukset, mutta noin 10 prosenttia ENEDtä käyttävistä kokee moisten ilmiön. Ilmiö on kuitenkin väliaikainen, sillä muutaman kuukauden kuluttua hiukset kasvavat uudelleen. Vaan ei tapahdu minulla.

No, tietenkin olen tehnyt muutakin. Katsastin Volkkarin. Meni huomautuksitta lävitse. Autolla on ikää 11 vuotta, alkuperäinen akkukin vielä toimii. Ajomatkaa on kertynyt 220.000 kilometriä. Ei ole koskaan ollut mitään moitittavaa. Ei myöskään ole tehty mitään suuria remontteja. Huolloista on pidetty kiinni ja suosituksia on tiukasti noudatettu.

Olen uimassakin ennen katsastukseen menoa. Eli tarkastelin omaa kuntoani. Matkaa kertyi 3.3 kilometriä. Eli puuttuu enää neljäsataa metriä asettamani tavoitteen toiminnasta. Tuo lauantai on kova pala särettäväksi. Kaloreita kului 1074 kilokaloria ja se puolestaan antoi 516 MET-minuuttia. Aika oli tavanomainen oli muutama kymmenen sekuntia vaille kaksi tuntia.

Eli kaikkineen olen saanut aikaiseksi paljon enemmän kuin oli ajatellut tämän päivän varalle.

Dieettipäivä 166

Leppäkosken kartanon päärakennus Janakkalassa 1932.

Meni taas iltapäivä lastenhoitopuuhissa. Ei paha, mutta olen ehtinyt muutakin tekemään – tietty! Meni jo kohtuullisen aikaisin aamupäivällä suorittamaan tämän päivästä urakkaani eli kohden uimahallia, siis sitä kotikylän yhtä keskeisintä ja parasta palvelua – kunnallista siis.

Normaalin päiväurakkani saaliksi sain tällä kertaa 3,5 kilometriä. Siis ihan kohtuullinen matkasuoritus ja olen tyytyväinen omaan suoritukseeni. Tuli otettua taas viipale pois menneen lauantain lintsaamisesta. Kaloreitakin kului ihan kohtuullinen määrä. Niissä pääsin jopa 1157 kilokalorin kulutukseen ja se puolestaan antoi 556 MET-minuutia. Tämäkin herättää minussa tyytyväisyyden tunteen oman minäni suorituskykyyni. Tämä puolestaan kertoo sen, että pystyin melkoisen hyvin uimaan oman tahtini mukaa ja jopa näyttämään allaskelluntaa ja muita ikääntyneiden lajeja harrastaville oman menoni vauhtia ja tyylikkyyttä. Taidan muuten olla melkoisen ego näissäkin hommissa. Mutta minkäs mahtaa kun slankaamalla kunto paranee päivittäin. Paranee nopeammin kuin kilot lähtevät.

Koska täti Ope kertoi karmaisevan tarinan typerääkin kahjummasta työterveydenhoitajasta, niin tulkoot vielä tässäkin esille muutama fakta ENED (erittäin niukkaenerginen dieetti) ohjelmasta. Muuten tuollaiselle hoitajalla voisi suositella ihan kierrätystä. Siis kierrätystä johonkin vähemmän vaurioita aikaansaavaan tehtävään. Siis miksi hänellä on käsitys koko homman negatiivisuudesta. Minun maailman paras hoitajani JR on kyllä tukenut minua enemmän kuin paljon. Mutta eivätkä kaikki hoitajat kuten eivät kaikki ihmisetkään ole toistensa kaltaisia – onneksi.

Professori Pertti Mustajoki, joka on painonhallinnan ehdoton ykkösasiantuntija Suomessa, kirjoitta teoksessaan Yksilöllinen painonhallinta ( 1999 ) eli reilusti yli kymmenen vuotta sitten myös ENED-valmisteista ja niiden roolista painonhallinnassa. Hän on kirjoittanut senkin jälkeen monessa eri teoksessaan asiasta. Mutta tosiasiat vain pysyvät, niiden tueksi ilmestyy jatkuvasti uusia tieteellisiä tutkimuksia, joissa kaikissa todetaan samat asiat, kuten Mustajoki alan perusteoksessaan on tehnyt.

Ensinnäkin ENED-projekti on pelkästään tarkoitettu painon pudotukseen. Jos samalla ei huolehdita kunnollisesta remontista laihduttajan ravintotottumuksissa, liikuntatavoissa jne. ei painonhallinta tietenkään voi onnistua. Eli syöminen kaikilla mahdollisilla tavoilla kuntoon, kohtuullisuus ja maltti kunniaan. Samoin liikunnassa. Ei tarvitse ottaa oppia minusta tai täti Opesta, koska me viemme asian ihan överiksi, vaan ihan kohtuus on liikunnassakin valttia.

ENED on siis ravintovalmiste. Slanka on vieläpä jopa erityisen hyvän makuinen. Olen uskaltanut muuten kokeilla kanakeittoa ja se oli minulle suuri ja ennekokematon makunautinto. En pidä, enkä ole koskaan pitänyt kanakeitosta, mutta nyt se iski heti vammaiseen sydämeeni. ENED-valmisteet täyttävät tietyt ja tarkoin määritellyt ja säädetyt vaatimukset. Paivan annokset saavat sisältää energiaa korkeintaan 800 kilokaloria. Jos joissakin valmisteissa päiväannoksessa on energiaa enemmän, niin kyse ei ole ENED-tuotteista. Suomaliset tuotteet sisältävät päiväannoksena energiaa yllensä noin 500 kilokaloria, joten ne alittavat tämän kansainvälisen hyväksytyn rajan  ja siten ovat omiaan pudottamana painoa nopeammin.

Vähäisestä energiasta huolimatta ihmisen tulee saada päivän annoksestaan terveyden kannalta riittävä määrä kaikkia ravintoaineita eli vitamiineja, hivenaineita ja mineraaleja. Tärkeässä osassa ENED-tuotteissa on myös niiden sisältämä runsas määrä korkealaatuisia proteiineja. Ainoa tuotteista puuttuva tekijä on energia ja siihen perustuu koko ajatus laihduttamisesta. Energia otetaan tuotteita käyttävän henkilön omasta rasvakudoksesta eli siitä liiasta läskistä.

Tämä jeremiaadi jatkuu lähiaikoina, nyt slankataan Slanka-tuotteilla.

Dieettipäivä 165

Peter Holmerg 82 kg, entinen 268 kg.

Päivä alkoi jo edellisenä iltana. Sisareni soitti Leviltä. Tai Levin korvesta. Käskytti lähettämään 40 Laurellin lihapiirakkaa hänelle. Ei ollut klo 22 mikään leipomo avoinna. Ei ollut Laurellkaan. Heti aamusta soitin klo 7:30 Hämeenlinnan leipomoon. Ei heillä moista määrää lihapiirakoita ole. Antoi toisen numeron. Soitin klo 8:00 jälkeen. Siis heti kun kello löi. Ei heilläkään ole. Tekevät kyllä jos voin hakea klo 11:00. Homma oli hansakassa.

Hämeenlinnaan linja-autolle vein klo 12:00. Käytin kahden ison laatikon yhteen sitomiseen teippiä ja köyttä. Onnistuin. Pikapakettina lähetin. Luparivat pelille 24 tunnin aikana. Kokemus on. Olen lähettänyt ennenkin. Homma on toiminut. Nyt vaan seurataan. Meneekö ajoissa. Täti Siskoni saattaa perustaa privaatin snakarinsa. Omaan käyttöön kaikki. Mutta hämäläinen palvelu pelaa. Ei ole hidasta, ei.

Oli siinä aamuksi menemistä ja tekemistä, vanhalla äijälle. Olen pystynyt sen lisäksi vian uimaan ja räpiköimään altaassa. Se on kuitenkin ollut hyväksi ja mielen virkistykseksi, vaikka onkin aiheuttanut väsymyksen tunnetta minässäni.

Aikaa meni tavanomaiset 2 tuntia tai oikeastaan muutama sekunti vaille. Matkaa meni tai tuli 3,35 kilometriä.  Kaloreita poltin tuolla matkalla 1074 kilokaloria. MET-minuutteja ansaitsin 516. Siis ei kovinkaan paha tekemisen täyttämän päivän tulokseksi. Nyt on kertynyt kuudentoista mahdollisen uintipäivän aikana 5020 MET-minuuttia ja ilmeisesti olen kuluttanut 16461 kilokaloria. Matkaa on kertynyt 46,8 kilometriä. Pitäisi olla 48 kilometriä eli 3 kilometri per päivä. Yhden rokulipäivän aukosta on vielä täyttämättä 1,2 kilometriä. Se vie vielä ensi viikonkin uimisen lisämatkat. Vaikeaa on saada pois mitä on karttunut – siis kiloja ja läskiä. Vaikeaa on saavuttaa tavoite, jos on joskus jättänyt vähemmälle – siis nuo kilometrit.

Päivän kuva liittyy nettiartikkeliin Ilta-sanomissa ja vielä tänään. Kaveri on ruotsalainen herra Peter Homberg. Iältään hän on 48 vuotta. Alkupaino oli 268 kiloa. Tämä oli siis jouluna 2008. Hän oli niin tukevassa kunnossa, että ei voinut poistua edes asunnostaan. Tosin vain hiukan yli sata kiloa enemmän kuin minä parhaimmillani. Jokaine n voi vaan kuvitella millainen oli hänen ruokavalionsa, tai oikeastaan ahmimisohjelmansa.

Kun koitti vuori 2009 niin herra Holmberg totesi läskien riittävän. Ensiksi hän harkitsi lääkehoitoa ja siten elämänsä loppumista. Tosin Uppsalan yliopistosairaala ehti ensin kuin kuolema. Vatsalaukusta tehtiin olematon ja Peter sai takaisin elämänsä.

Tänään Peter painaa 82 kiloa. On kuulemma suurin koskaan Ruotsissa tehty painonpudotus. Tosin minä pääsen samoihin lukemiin kun lasketaan kaikki painonpudotukseni yhteen. Eli ei se niin kovin ihmeellinen ole – se pudotus? Nyt Peter mahtuu entisten housujensa yhteen puntiin. Taisi tehdä kokonaisena Peterinä tiukkaa sopia kahteen puntiin yhtä aikaa?

Itse tiedän keinon oivan, hyvin soivan ja aistuvaisen. Nautinnon siis oivan. Minä slankaan Slanka-tuotteiden avulla ja nautin elämästäni.

Dieettipäivä 164 B

Tässä hattulalaisten vastaus kirjavisaan.

Vastasin haasteeseen. Kerroin tietoni. Kirjavisasta oli taas kyse. Pitkään mietin. Torstaista asti pohdin. Kun tänään yksi ja kaks äkkäsin. Vastaus ei ollut vaikea. Vaati hauduttelua. Pähkäillä piti. Vaan tuli kuitenkin. Tuttukin oli. Olen se jokus lukenutkin. Tässä vastaus. Lähetin se juuri. Kaikkinen virheineen. Ei ole toki haloo suuri.

Ei se vaikea ollut, kimurantti ja mietitytti tosin.

Kieli on vanhaa, joko suomea tai sitten suomennettu.

Vaan ei niin kovin vanhaa, eli vasta 1800-luvulta,

kun kieli on kehittynyt. Kyse ei voinut olla

vuoden 1759 suomennos, joka tehtiin vuonna 1734

ilmestyneestä lakikokoelmasta.

Se oli vielä näytteenä olevaa moniselitteisempää kieltä.

Mutta kuka oli Kemppisen Jukka, ehkä 1800-luvulla.

Tässä tietenkin auttoi juuri mennen janakkalalaisen

suuren miehen Kustaa Paturin 200 vuotisjuhlien

vietto. Hänen syntymästään siis. Hänkin kirjoitti

jotain oikeudenmukaisuudesta ja jopa valtakunnan

laeista.

Mistä hän sai virikkeensä lehtijuttuihinsa? Mistä

tulivat hänelle esikuva moninaiset?

Eräs oli tietenkin Hattulan eli lähipitäjän suuri poika,

salilla ja patsaalla kunnioitettu. Pitävät useat

Kustaata tunnetumpana, Ehkä ihan syystäkin.

Mutta jos kuolee Wiipurissa, eikä oikeiden ihmisten Hämeessä,

niin on vähän asiansa petturi, eikä ihan vähän olekkaan.

Pilakirjoituksia se tietty on ja sivulta 24.

Perän kuulutus on nimeltään. Ja tekijän Jaakko Juteini.

Eli Jak. Juteini. Pilakirjoituksia. Viipurissa präntätty

vuonna 1816.

Tässä tietoni mun. Mutta Paturin Kustaasta voisin kertoa

enemmänkin. Mies oli paikallaan, hämäläinen ja oikeudenmukainen.

Tapaaminen 23 ja dieettipäivä 164

Keskeinen keskustelujemme kohde!

Olipa jälleen kerran tapaaminen. Tapahtumia riitti. Hyvin mielenkiintoinen. Oli täynnä töpinää ja säpinää. Vaan mistä alkaisin. Mutta tämä ei ole laulu rakkauden. Vaikka voisikin olla. Kovaa faktaa pukkaa ja vauhdilla.

Olin uimassa, siis. Meni matkaa kilometriä 3,1. Ei kovin luontevasti, radalla muitakin. Oma uinti mahdollinen ei ollut. Pitää huomioida muutkin. Ei aina voi olla minä ja minä ja minä! Mutta yli tavoitteen meni niukasti. Hymy siksi. Kaloreita kului 1354. Kilokaloreita siis. MET-minuutteja saaliksi sain 552. Syke iski 124/85/35. En kuollut. Voin jopa ihan hyvin. Ajasta oli 21 min keveää, 27 min kohtalailta, 50 min. reipasta, 33 min kovaa ja 5 min erittäin kovaa uintia. Kertoi siis mittarini sykepohjalta. Aika oli tavanomainen, vitkastelevakin. 

Täti naapuria kaipasin. Hän kun on esikuva, muistatteko?

Teemanamme oli erityinen. Täti Ope oli ollut joroa jäljettämässä. Hänen hieno tarinansa. Moraalinvartijana nuoremmalle kollegalleni. Siis, toimin minä. Tietenkin moista paheksuin. Tynnyrissä pulikoitiin. Siinä myös ilakoitiin. Eihän opella saa olla elämää. Ei olemista ilman siveyttä. Suurihan olen editoinut kirjan. Köyhänä, nöyränä ja naimattomana. Ne oli diakonissa ohjeet. Eikös openkin. Varsikin alkuopetuksen open? Mutta tynnyri on oivallinen. Miksi siis ei ilakoitaisi? Esipolttarien esiottelut kai olivat. Miesporukassa. Yksi donna mesessä myös. Kaaso taisi olla. Tai sitten ei.

Olemme molemmat aika mestareita. Täti Ope ja minä. Saman yliopiston kasvatteja. Eri kaupungeista. Eri laitoksilta. Hän Raumalta, minä Turuust. Kasvatusta ja historiaa. Mainioita olemme. Muuten Anne pyysi avitusta projektiin. Historiaa aina tarvitaan. Vaikka puusepästä lauletaan.  Puusepällä ei olisi historiaa ilman historiaa. Kehäpäätelmä menköön läpi.

Halusin tuossa äsken kertoa. Tiede edistyy.  Turuusta kuuluu kummia. Ovat tutkimassa, julkisanomassa mielenkiintoisia asioita. Täti Opea ajattelin. Hänellä kun kunto on kova. Turkulaiset ovat tutkineet. Interval vain ihan tavallinenko? Tulossa kova väite on. Intervalli kehittää paremmin. Jopa nopeammin. Urheilu on vain osa. Kuitenkin se auttaa. Säilyttää jopa. Tärkeintä on mitäs suuhus panet äijäseni.  Siitäse kaikki riippuu.

Kannatta täti Open ja muidenkin lukea meidän yliopistomme, Suomessa on vain yksi yliopisto, muut ovat korkeakouluja, aviisi neitistä. Kertoo asiasta mielenkiintoisia. Osoite on:

http://www.utuonline.fi/sisalto/artikkeli/intervallitreenin_tulokset_nakyvat_jo_kahdessa_viikossa.html

Päivälle lopuksi ajaksi onnea. Viikolle menetystä – läskien.

Dieettipäivä 163

Oulussa Eino Leino aloitti kolunkäyntinsäja jatkoi Hämeenlinnassa.

Tänään on siis virallinen lepopäiväni Ui kuntoon kesäksi -projektista. Tosin eilinen oli olosuhteiden pakosta, ihan omasta halusta ja syystä kuitenkin, myös vapaapäivä polskuttelemisesta. Jotenkin tämäpäibä on siis mennyt. Lukemalla Eino Leinon elämästä ja harrastamalla sosiaalista kanssakäymistä täkäläisten sukulaisteni kanssa. Se nyt vaan on tärkeätä – sekin! Niin ja korjasinhan kirjailijan itse havisemat virheet oikolukuprojektissa. Tosin meni siinä muutama muukin piste, pilkku tai kirjain. Toisaalta poistaen ja toisaalle lisäten. Mutta nyt enää puuttuu kirjasta kannet ja sen lähettäminen sähköisesti kustantajalle.

Olen edennyt hitaasti Mestarin tekstissä, sillä Hannu Mäkelän teksti Eino Leinosta on runollisen kaunista kerrontaa. Ei se proosarunoa ole, vaan kauniisti soljuvaa runoa, joka on kirjoitettu proosan muotoon. Pari kesää sitten nähdyn Hauhon kesäteatterin näytelmä, jonka oli kirjoittanut Pertti Järvinen, perustui juuri lukemaani pitkähköön kuvaukseen Leinon kesästä 1914. Tuon loppukesän ja alkusyksyn, Ensimmäisen maailmansodan syttymisen aikaan, Leino vietti Hämeessä ja Luopioisissa eli Kukkian järven saaressa yhdessä Sulo ja Hella Vuolijoen kanssa. Siis kaukana pahasta maailmasta, johon syttyneen sodan meteli kuitenkin ulottui ja sinne jopa vaikutuksensa kantoi. Ehkä suurin ja tärkein teko tuolla saarella oli Suomen kulttuurihistorian kannalta Leinon runon Nocturne synty:

Ruislinnun laulu korvissani,

tähkäpäiden päällä täysi kuu;

Kesä-yön on onni omanani,

kaskisavuun laaksot verhoutuu.

En ma iloitse, en sure, huokaa;

mutta metsän tummuus mulle tuokaa,

puunto pilven, johon päivä hukkuu,

siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,

tuoksut vanamon ja varjot veen;

niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,

sydämeni suuri hiljaisuus,

uskontoni, soipa säveleinä,

tammenlehvä-seppel vehryt, uus.

En ma enää aja virvatulta,

onpa kädessäni onnen kulta;

pienentyy mun ympär' elon piiri;

aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;

edessäni hämäräinen tie

tuntemattomahan tupaan vie.

Pitää toki tunnustaa ja ihan avoimesti sen teen, että olen jonkinmoinen Eikan tykästyjä ja omistan esim. Leinon kootut teoksen 15 osaisena sarjana. Mutta me läskit tai entiset läskit olemme aina sympaattisia ja sosiaalisia ihmisiä, joten me pidämme niin Eino Leinosta kuin Slankalla slankaamisestakin. 

Tuossa jäljempänä on osoite Vesa-Matti Loirin tulkitsemaan Nocturneen.

http://www.youtube.com/watch?v=KIH0p67uR_M

Myös Katri-Helena on tehnyt oman tulkintansa tuosta runosta. Säestäjänä hänellä edesmennyt miehensä Timo Kalaoja:

http://www.youtube.com/watch?v=wIt62UrIjtg

Itse en oli kumpaankaan tulkintaan kovin ihastunut. Vesku vääntelee liikaa tekstiä ja pilaa kiemurtelullaan runon kauneuden. Katri-Helenan ääni ei vaan ole riittävä. Runon sävellys ja sovitus on molemmissa Tapio Wesslinin. Myös CajChydenius on säveltänyt runon, mutta se sävellys on yksinkertaisesti groteski.

Dieettipäivä 162

Tämä päivä ei ihan toiminut suunnitelmieni mukaan. Sattuneesta syystä lastenhoito venähti aina tämän päivän jälkimmäiselle puoliskolle saakka. Pienin vempele valvotti vanhaa miestä kovin paljon keskellä yötä ja se kostautui mitääntekemättömyytenä päivän puolipäivän jälkeisellä puoliskolla. Eli en siis ole tehnyt yhtikäs mitään, olen vaan nukkunut iltapäivän ja vetänyt unta puserooni. Oli lasten hoitaminen vaan niin perusteellisen raskasta. Toki sain kehujakin. Isommat neidit totesivat, että tein hyvää ruokaa kuten olen ennenkin tehnyt. Se tietenkin lämmitti suuresti sydäntäni. Kehu maistuu aina, joa varsinaista ruokaa enemmän.

En siis ehtinyt räpiköimään kotikylän altaaseen sillä kilpailussa luetaan suoritukseksi vain ja ainoastaan samassa uimahallissa uidut metrit. Ja uidut metrit ratkaisevat. Nyt olen jäljessä aikataulustani ja syynä tämä päivä. Pitäisi olla taitettuna matkaa 14 * 3 km eli 42 kilometriä ja nyt takanani on vain 40.35 kilometriä. Puuttuu siis kokonaista 1,25 kilometriä. Jos tuon jakaa tulevan viikon kuudelle päivälle niin jokaiseni pitäisi räpiköidä vähintään 200 metriä yli asettamani tavoitteen.

Yhteensä olen kisan kuluneen 14 päivän aikana kuluttanut 14.033 kilokaloria ja saanut saaliikseni yhteensä 5020 MET-minuuttia. Tämä ylittää hyvin tieteilijöiden asettamat tavoitteet eli viikoittain pitäisi ansaita 500-1000 MET-minuuttia kestävyystyyppisessä liikunnassa. Kaikesta huomitta, tai juuri siksi, olen tyytyväinen itseeni. Eli aina pitää löytää jotain positiivista omasta minästään ja minä löydän aina omastani ja paljon!

Päivän saaliiksi tulee myös erilainen kuva Washingtonin kirjeenvaihtajalta tämän kevään kirsikankukkien loistosta Maan ensimmäisen presidentin George Washingtonin mukaan nimetyn muistomerkin ympäristön kirsikankukkamerestä.

Dieettipäiväkirja 161



Inarin porotilan entinen ja poltettu päärakennus, Museoviraston suojelema.

Tämän kirjoitus hivenen ontuu, sillä olen lupautunut lasten hoitajaksi aina kello yhdeksään saakka ja lasten hoitamisen aikana homma tietenkin hivenen tökkii. Neljän pienen lapsen hoitaminen kun on melkein kokopäiväinen työ. Varsinkin tällaiselle iso-sedälle. Mutta onneksi tämä on vain osapäiväinen virka, joka ei vaikuta eläkkeeseen. Lisäksi tilapäinen ja vain harvoin toistuva tehtävä oli kyseinen.

Olen toki muutakin tehnyt kuin vaihtanut porukan pienimmän ja nuorimman kakkavaipan. Eli aamupäivän vietin uimahallissa ja jo ennen päivän puolista. Saaliiksi tuli 1017 kilokaloria ja 488 MET-minuuttia. Eli matkaa meni ainoastaan 2,75 kilometriä ja siihen kului koko kaksituntinen. Tosin harrastin sosiaalista surfailua entisen naapurini kanssa. Sen kyllä huomaa todella helposti sykekäyrältä, sillä siellä on selvä kymmenen minuutin vähäsykkeinen taukohetki. Tosin sykkeet olivat; ylimmillään 103, keskiarvona 79 ja minimissään 52. Eli kuitenkin aika tyypilliset sydämelleni.

No, siinä on lähes kokopäiväinen ohjelma, tosi aamutuimaan käväisin saamassa henkistä tukea terveydenhoitaja JR:ltä, joka oli maistanut Slankan valilja-moussea. Oli yllättynyt hyvästä mausta ja annoksen täyttävyydestä ja että ei ollut maistanut keinomakeutusainetta kuten oli ennakkoon olettanut. Mutta me läskit ja entiset läskit tiedämme hyvin, että Slankan tuotteet ovat todella erinomaisen makuisia ja voin vain olla samanmielinen terveydenhoitajani kanssa. Hän halusi lisää tietoja jotakuta asiakasta varten, jolla on kakkostyypin diabetes.

Uimisen lisäksi päivään mahtui veljentyttären ja hänen nuorimman poikansa päiväkäynti. Oli mielenkiintoista kuulla heidän hiihtolomastaan, joka oli johtanut entistä suuremoaan mieltymykseen muuttaa koko perheen olemusmuoto Leville tai ko. alueelle. Eli ilmeisesti Könkään kylän takamaille. Mutta elämä on valintojen tekemistä ja minusta heidän valintansa on varmasti oikeaan osuva. Lisäksi veljentytär perheineen voi pitää huolta vanhenevasta sisarestani ja ottaa yritystoimintaa haltuunsa. vähitellen ja pienin askelin.

Dieettipäivä 160

Inarin pohjoisrannan porotilan "korsu", joka on asuinkäytössä.

Tänään vesi ei ollut liukasta tai edes luikasta. Kahden tunnin urakan aikana sain uitua vain 3,1 kilometriä. Tosin syynä oli myös sosiaalisten suhteiden hoitaminen, jota jotkut sanovat p:n-jauhamiseksi ja britit pikkupuhumiseksi.

Tämän vuoksi sain kulutettua 991 kilokaloria, joka puolestaan antaa  476 MET-minuuttia. Sydämenikin sykähteli tahtiin 102/76/53. Eli ei kovin rajusti ja kun syke on pohjana kaloreiden kulutuksella, niin siksi vähemmän kuin aiemmin. Olen suoritukseeni tyytyväinen. Pystyin päivittäiseen urakkaani ja kolmesta minäni ongelmasta huolimatta sai sen purkkiin ladotuksi.

Elisessä Ilta-Sanomassa oli artikkeli laihduttamisesta ja teemana oli otsikon mukaisesti ”Kun laihduttaminen menee pieleen”. Nyt tämä otsikko on itselleni täysin tuntematon, sillä minähän slankaan ja nautin Slanka-tuotteita. Olen hyvin tyytyväinen niiden makuun ja ne antavat minulle kaiken mitä tarviten toimiakseni. Tosin Nautinhan myös oikeata ravintoa, vaan ihan suurella kohtuudella ja järkevyydellä.

Asiantuntijoiden mukaan liian nopea laihdutus hyvin yksipuolisella ravinnolla, kuten esim. karppaamalla, on vaarallista hyvin useille. Syynä on hyvin yksipuolinen ravinto, joka koostuu yleensä sydän- ja verisuonitauteja lisäävistä rasvoista ja vieläpä ns. kovista rasvoita, jotka ovat peräisin eläinkunnan tuotteista. Ongelmat esiintyvät sydäninfarkteina ja kammiovärinänä, josta puolestaan seuraa usein aivoinfarkteja. Karppaamisen lisäksi tämä saattaa olla hyvin voimakkaan ja hallitsemattoman laihduttamisenkin syytä eli yksikertaisesti kyse on hivenaineiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden puutoksesta. Juuri tämän vuosi kokeileman karppauksen sovellus epäonnistui mennen kesän aikana. Ja juuri tämän vuosi vähäkalorinen dieetti onnistuu ja saa elintoiminnan normalisoitumaan, kuten itselläni on käynyt.

Usein raju dieetti voi aiheuttaa myös useita syömishäiriöitä, joista yksi ongelmallisimpia on bulimia. Tällöin elimistö kokee rajun muutoksen laihduttamisprosessin aikana. Kun elimistö pistää hanttiin muutosta, niin se synnyttää sairaalloisen tarpeen syömiseen ja jopa ahmien syömiseen. Syömisen jälkeen iskee päälle katumus tehdystä ja sen jälkeen sitten oksennetaan. Tämä aiheuttaa noidankehän josta on vaikea päästä eroon.

Lehden käyttämien asiantuntijoiden mukaan hyvässä dieetissä paino putoaa melkoisen hitaasi ja silloin vauhti voi olla esim. puoli kiloa per viikko. Tutkimusten mukaan näin saavutetaan pysyvämpi tulos. Professori Pertti Mustajoen mukaan juuri vähäkalorisilla ravinnepusseilla saavutetaan parhaat laihduttamisen ja painonhallinnan tuloksen. Hänellähän on ehkä Suomen monipuolisin ja laajoin kokemus laihduttamisesta ja siihen liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisuista.

Dieettipäivä 159

Washington maaliskuu 2012. Kuva: setä W.

Terveisiä Tammelasta, sieltä Urjalan ja Hämeenlinnan rajojen pinnasta. Olin iltaa viettämässä ja sanomassa kaverin mokillä. Se on sellainen vanha punainen hirsitalo, ollut joskus tilan päärakennus ei siis minkään ökytilan, vaan ihan tavallisen pientilan. Matkaa sinne on yli 60 kilometriä yhteen suuntaan ja hirvivaara lähes puolella tiestä. Eli pimeällä ajaminen on aina melkoinen risi ja on kavereita kuollutkin ko. valtatie kymmenellä hirvikolareissa. Mutta mitään erikoista tarkoitusta vierailulla ei ollu, jos ei oteta neuvoja kaverin sijoitusasunnon yhtiökokoukseen liittyen.

Mutta olen toki tänään tehnyt muutakin, eli ollut vammaisena uimassa, siis todellista ontuvaa uimista. Olen aiemmin jo satuttanut altaan rajapuomeissa vasemman jalan nilkkani. Aamulla saman jalan ja kropan liittymäkohdassa, eli nivusissa on tuntunut melkoista kipua. Ei sellaista kaiken kattavaa, mutta hivenen olemista hankaloittavaa. Ja tänään pienelle lepotauolle eli detankkaukseen liittyen, nousin altaasta ja iskin vasemman jalan isovarpaan portaisiin. En kironnut, vaikka se oli enemmän kuin mahdollista. Ihan rikki varvas meni ja verta tuli. Siis kolminketrainen  pipi vasemmassa alaraajassani.

Kuitenkin tästä kaikesta huolimatta osoitin suurta siviilirohkeutta ja sain uitua 3,35 kilometriä. Tohinassa kalautin kaikkiaan 1210 kilokaloria, joilla ansaitsin 520 MET-minuuttia. Sykkeet olivat 101/82/57. Eli melko sykeenomaista menoa.

Tähän kaikkeen kun vielä lisään aamulla auton käyttämisen huollossa, jossa hoidettiin kuntoon rekisterivalo, niin päivän tekemiset on lueteltu. Esimerkiksi lukemisen nautinto on jäänyt tänään yllättävän vähäiseksi ja se on aina suuri vahinko. Ovathan kirjat parhaita kavereita, jota aina ovat valmiit tarjoamaan nautintoja ylen määrin.

Sain luvan julkaista valokuvia, joissa ei suinkaan ole lunta puiden oksilla, vaan Washingtonissa juuri parhaillaan kirsikat kukkivat ja niitä kirsikkapuita on kaupungissa kaikkialla ja ne värjäävät koko kaupungin vaalenpunaiseksi. Siis kaupunki on jokaisen tytön ja naisen pinkkiunelma. Mutta jo valokuvien avulla ystäväni ilahduttaa minua joka vuosi lähettämällä vähintään sata uutta ja erilaista kuvaa tuosta kauneuden hetkestä. Sillä tuo pinkki kauneus kestää vain pienen hetken ja menee nopeasti ohitse. Kuvat on ottanut siis setä W.

Piti tänään kirjoittamani vaikeasta laihduttamisesta, mutta se lehden referointi ja kannanottoni, omaanhan suuren asiantuntemuksen asiassa, tulee vasta ehkä huomenna, jolloin kuitenkin aion viedä kansanautoni katsastukseen.

Dieettipäivä 158

Felix Mendelssoh-Bartholdy (1809-1847)

Pienten askelten päivä on jättäytymässä takaviistoon oikealle. Täti Ope ei blogissaan julkaissut aprillipäivän konserttiohjelmaa, mutta ehkä sen vuoro tulee vielä. Joka tapauksessa odotan tuota konserttia kuin kuuta nousevaksi. Mielenkiintoista on kysymys tuosta ohjelmasta, sillä onhan Felix Mendelssohn-Bartholdy säveltänyt esimerkiksi ”Hör mein Bitten” joka on kuoroteos a capella, eli erittäin mielenkiintoinen tapa tehdä musiikkia, jossa pidättäydytään vain ihmisääneen ja sen soinnin mahdollisuuksiin. Onhan ihmisääntä tietenkin mainittu maailman kaikkein hienoimmaksi instrumentiksi, joka on herkkä rikkoutumaan kuin Mimosan kukka. Tosin tuossa musiikissa on myös rooli poikasopraanolle tai sopraanosolistille. Minähän pidän kaikkien aikojen parhaimpana laulajan tunnettua sopraanoa Maria Callasia, ehkäpä täti Ope laulaa hänen veroisesti. Eipä pistetä kovin paljon paineita esiintymiselle?

Maria Callas (1923-1977) La Traviata.

Mutta olen kuitenkin jotain saanut aikaiseksi. Saavutin päivätavoitteeni uinnissa eli pulikoin 32 kilometrin matkan. Näin arkena uiden vähän yli tavoitteen saan lauantaina hivenen helpotusta urakkaani. Tätä häikäisevä suoritukseni antoi MemoryBeltin mukaan 1257 kilokalorin saaliin ja samalla suoritin Kuopion poikien mukaisesti sain 476 MET-minuuttia. Sykkeet tykyttivät 103/81/44 kertaa minuutissa. Eli tässä on oikeastaan koko päivän kirjo ihan yksinkertaisesti sanottuna.

Tietenkin voisin tapani mukaan luennoida muutaman sivun tuosta säveltäjästä ja hänen musiikistaan tai sitten voisin pitää muutaman tunnin esitelmän sopraano Maria Callasista ja hänen erikoisen upeasta ja erilaisesta äänestään. Tosin, ei kait kukaan viitsisi moisia lukea saati kuunnella?

Kuvat kuitenkin puhuvat puolestaan, tänäänkin.

Tärkeintä kuitenkin on slankaaminen ja tietysti aidoilla ja niin hyvön makuisilla Slanka-tuotteilla. Vanilja on ehdoton suosikkini, vaikka eivät ne muut mitenkään pahempia ole.

Tapaaminen 22 ja dieettipäivä 157

En menee sumuun kuten Golden Gate, vaan auinkoon se seesteeseen.

Nyt se tapahtui! Vihdoinkin koitti se hartaasti odotettu päivä jona Annen vaaka pysähtyi lukemaan alle 120 kiloa. Eihän se ollut kuin 200 grammaa alle tuon rajan, mutta se oli sitä merkittävämpi psyykkisesti. Olen sitkeänä sissinä taistellut ja tehnyt melkein kaikkeni tuon rajan rikkomiseksi ja nyt se siis tapahtui. Arvata vaan sopii, että olenko onnellinen ja itseeni tyytyväinen mies, tai ainakin jonkinnäköinen ja oloinen äijänketale.

Annekin innostui saavutuksestani, hän on aina valmis tukemaan meitä onnettomia läskien rasittamia. Hän ilmoitti, että sukat pois ja uudelleen vaa’alle, nyt otetaan läskeistä mittaa. Ensiksi pitää kuitenkin todeta, että paino on virallisesti pudonnut nyt siis 30,2 kiloa. Joskin kyllä se lähtöpaino oli yli 150 koska halusin omin keinoin saada sen alemmaksi ja yritin muutaman viikon yksikseni. Ja oma vaakani alkoi toiminaan vasta 150 kilon kohdalla ja niin saatoin mennä Annea tapaamaan hyvillä mielin. Siis silloin lokakuun alussa, ennen virallista aloitusta.

Mutta nyt painoindeksini on 35,2 eli vielä pitää odottaa ainakin viikko tai kaksi tai todella hivenen enemmänkin, ennen kuin siirryn vaikeasti ylipainoisten joukosta merkittävästi ylipainoisten joukkoon.  Tuo raja kulkee 29,99 ja 30,00 indeksiluvun kohdalla. Kuitenkin lähtökohta oli läskein eli sairaalloinen lihavuus ja painoindeksi oli siis yli 40,0.

Rasvaprosentiksi Anne mittasi 30,9, tai Annen vaaka se oli, joka mittäsi ja suoritti käytännön toimet. Kirjallisuuden mukaan toistaiseksi ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä yhtä mielipidettä  terveyden kannalta optimaalisesta rasvaprosentista. ACSM:n (American College of Sports Medicine) mukaan terveyden kannalta tyydyttävänä voidaan pitää rasvaprosenttia, joka miehillä on välillä 10% – 22% ja naisilla välillä 20% – 32%. Eli vielä on reilusti matkaa tuohon ns. jollain tavalla hyväksyttyyn rasvaprosenttiin. Miksi meitä miehiä muuten sorsitaan, taas kerran. Jos olisin nainen, niin rasvaprosenttini olisi ihan OK. Kun jostain kumman syystä olen vanha äijä, niin ei näytä mikään riittävän, pitää ihan luuviuluksi ryhtyä.  Toisaalta, laskuopasteen avulla, eli käyttämällä ns. Deurenbergin yhtälöä, joka on (1.2 * BMI) + (0.23* ikä) – 16.2 = 40,53. Eli sen mukaan rasvaprosenttini on reilusti suurempi kuin vaa’an osoittama. Eli luotan vaakaan ja vakaasti.

Viskeraaliset rasvat olivat pystyneet edellisen kerran lukemissa, eli ne olivat nytkin 20. Muistaakseni lähtökohta oli 27. Ilmeisesti, jos oikean jotain tulkitsen, niin tuon viskeraalisten rasvojen, jotka ovat ns. sairaita rasvoja, arvon tuli olla noin alle 12. Eli vielä on siihenkin matkaa enemmän kuin tarpeeksi.

Hei, olen tehnyt toki muutakin. Oli siis tänäänkin uimassa ja kahdessa tunnissa meni matkaa 3,2 kilometriä. Tämä parituntien urakka kulutti minulta 1057 kilokaloria ja antoi saaliiksi 508 MET-minuuttia. Siis elämä jotensakin hymyilee minulle. Kuten hymyilivät hyvätahtoiset kaikki kanssalaihduttajanikin. Olen tänään julkaistun uimahallin suoritustaulukon mukaan uimareiden sarjassa toisena, Sijoitus on enemmän kuin upea, sillä Sitä lukion ensimmäisen vuosikurssin kaveria ei millään pysty päihittämään, en edes moista yritä. Hän vaan uin niin nopeasti ja tehokkaasti sekä todella kauniisti. On muuten muutenkin todella fiksu ja hienosti käyttäytyvä nuorimies.

Dieettipäivä 156

Lounaani tänään sunnuntaina. lautanan on normaalia pienempi, ei ihan pieni.

Yksi päivä jälleen melkein loppuunkäytetty.  En tosin ole saanut mitään aikaiseksi, siis olen vain onnistunut olemaan väsynyt, raukaistunut ja niin perusteellisen toimeton. Mutta olen omasta mielestäni sen hyvin ansainnutkin. Olinhan jo tosi eilenkin hieman pyhäpäiväisellä tuulella ja otin uimisen tavanomaista rennommin. Mutta huomenna asenteen on muututtava ja uitavat vähintään tavoitteen verran.

Huomenna on myös paljon odotettu tapaaminen. Keskustelimme aiemmin talossamme asuneen räänlaista turva- ja hoitokotia ylläpitävän naishenkilön kanssa eilen uimahallissa tästä tavastani laihduttaa. Hän esim. alkoholistien hoidon asiantuntijana oli samaa mieltä kanssani, että vertaistuki on todella tähdellinen, sillä kaikki ryhmässä tietävät tekemisen vaikeuden ja kuinka se ottaa joskus enemmän kuin lujille. Juuri siksi Slanka ja slankaaminen ovat minulle tulleet enemmän kuin tärkeiksi, nehän ovat keskeinen osa tätä aikuisen elämää.

Päivän kuvassa on lounaani. Kuva ei ole ihan niin selvä kuin olisin sen halunnut olevan, mutta paremman puutteessa se saa tulla julkisuuteen. Lounaaseeni kuului uunissa valmistettu, siis rasvattomasti, pala kanan rintafilettä, kirsikkatomaatteja, kurkkua, kukkakaalia keitettynä. Juomaksi nautin Saskia kivennäisvettä, jossa oli pieni luraus Light metsämarja-mehua. Muuten oli maittava ja riittävä lounas ja melko pieni kalorimääräkin kontolleni kertyi.

Luin siis mielenkiinnolla professori Heikki Patomäen teoksen ”Eurokriisin anotomia, mitä globalisaation jälkeen”. Kirjoittajahan on tavallaan euroskeptikko, mutta hän haluaa kuitenkin toisaalta viedä integraation pidemmälle, mutta vain sillä ehdolla, että demokratiavaje poistetaan ja kansalaisten ääni saadaan kuuluviin entistä selkeämpänä. Hän suhtautuu hyvin kriittisesti Nykyiseen uusliberalistiseen talousajatteluun ja tuokin esille vuosisatamme alkupuolella vaikuttaneen talousteoreetikon J. M. Keynesin ajatusmaailman. Tähän ns. Uuskeynesiläiseen ajattelumalliin ovat viimeisimpinä aikoina perustaneet ajatuksensa myös Kokoomuksen kovat nimet kuten Raimo Ilaskivi ja Ben Zyskowicz, jotka molemmat ovat arvostelleen rajulla tavalla Uusliberalismiin liittyvää taloudellista ahneutta.

Toisaalta en edes muistanut miten hieno kirja on Hannu Mäkelän kirjoittama teos ”Mestari”, jonka lukemisen olen aloittanut. Kirja kertoo Eino Leinoin viimeisistä hetkistä ja takautuvista muistelmista. Teksti on aivan runollisen hienoa ja sutjakkaasti sanallisen soljuvaa. Lauseet lyhykäisiä, mutta ajatuksen täyteläisiä. Tällä vuonna 1995 ilmestyneellä teokselleen Mäkelä osoittaa olevansa suuri sanan mestari vaikka ei kait ihan yllä Mestarin itsensä tasolle. Tulen siis kokemaan jälleen kerran miellyttäviä lukuhetkiä kanssani Eino Leino

Dieettipäivä 156

Nyt, siis juuri tällä siunatulla hetkellä, olen vaan niin perusteellisen väsynyt Kysyn vaan, voiko vähä äijä olla enää enempää väsynyt? Enkä osannut edes kunnolla uida, se oli melkoista räpiköintiä. Aikaa siihen kyllä tuhraantui täydet kaksi tuntia. Oliko syynä nuoren J:n uinti? Se on niin vaan sulavaa ja riemuista katseltavaa. Taitaa olla, että olen jo aiemminkin kertonut tuosta inhimillisestä torpedosta? Ehkä se rapautti moraalini kun jouduin vertaamaan häntä itseeni ja kaikin tavoin ihan selvästi minäni tappioksi.

Saaliksi kuitenkin sain kilometrien lisäksi 1041 kulutettua kilokaloria sekä 496 ansaittua MET-minuuttia. Lisäksi matkaa taittui vaivaiset 2,5 kilometriä, siis ei mitenkään leuhkasti uitu! Kun pidän taulukkolaskentaa tekemisistäni, niin tähän mennessä olen uinut 8 uintipäivän aikana 24,75 kilometriä, olen siten vielä tavoitteessani eli vähintään kolme kilometriä per uintikerta. Tämän viikon kisailun aikana (maanantaista-lauantaihin) olen siis kuluttanut 7330 kilokaloria teoreettista läskiä minästäni. Vaan näkyykö se missään? Mutta koville se näköjään otti, tuo tämänpäiväinen kisailu. Tosin myönnettäköön, että tuli siellä altaassa harrastettua sellaista chattailuakin eli sosiaalista kanssakäymistä muiden uimareiden kanssa. Onhan se sivistyneen ihmisen velvollisuuskin tuo sosiaalinen kanssakäyminen.

Tänään piti puhumasi laihduttamisen ja painonhallinnan suurista edistysaskeleista. Tosin itse slankaan ja käytän Slanka-tuotteita homman edistymiseksi. Nyt kuitenkin on tullut markkinoille jotai uutta, joka korvaa Karppauksen. Kyseessä on Protaus eli nyt ei enää karpata vaan protataan!

Potauksessa on yksikertaisesti kyse siitä, että lautaselle valitaan parhaistakin parhaimmat ja vähärasvaisimmat proteiinilähteet. Syynä ovat tietenkin uusimmat tutkimustulokset. On näet saatu selville, että punaisen ja eritoten prosessoidun lihan käyttö aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksien riskin moninkertaistumisen. Kuten myös Diabeteksen kakkosen sairastumisriskin kanssa käy. Näinhän lääkärikunta lähes Antti Heikkilää lukuun ottamatta, on meille yrittänyt vakuuttaa. Porataajat keskittyvät vähähiilihydraattiseen ja runsasporoteiiniseen ravintoon.

Protaajien ruokavalio siis keskittyy vähärasvaisista tai aivan rasvattomista maito- ja lihatuotteista, kalasta, pähkinäistä, runsaasti proteiini sisältävistä täysjyväviljatuotteista, rypsi- ja oliiviöljystä, kasviksista, marjoista ja hedelmistä. Näin protaajan ruokavalio lähenee melko täysin huippu-urheilijoiden ruokavaliota. Saman se tekee minun nähdäkseni painonhallintavaiheen aikana ja koko elämänpituisesti oman prosessini ruokavalion kanssa. Ja kun nautitaan kohtuudella kaikkia niin siinähän se. Paitsi, vihreät kasvikset eivät ole kovin hyvä minun ruokavalioni osa. Ne saavat veriarvot sekaisin.

Ehkä kerron vielä enemmänkin protauksesta tulevissa blogimerkinnöissäni.