tiistai 27. maaliskuuta 2012

Dieettipäivä 165


Peter Holmerg 82 kg, entinen 268 kg.
Päivä alkoi jo edellisenä iltana. Sisareni soitti Leviltä. Tai Levin korvesta. Käskytti lähettämään 40 Laurellin lihapiirakkaa hänelle. Ei ollut klo 22 mikään leipomo avoinna. Ei ollut Laurellkaan. Heti aamusta soitin klo 7:30 Hämeenlinnan leipomoon. Ei heillä moista määrää lihapiirakoita ole. Antoi toisen numeron. Soitin klo 8:00 jälkeen. Siis heti kun kello löi. Ei heilläkään ole. Tekevät kyllä jos voin hakea klo 11:00. Homma oli hansakassa.
Hämeenlinnaan linja-autolle vein klo 12:00. Käytin kahden ison laatikon yhteen sitomiseen teippiä ja köyttä. Onnistuin. Pikapakettina lähetin. Luparivat pelille 24 tunnin aikana. Kokemus on. Olen lähettänyt ennenkin. Homma on toiminut. Nyt vaan seurataan. Meneekö ajoissa. Täti Siskoni saattaa perustaa privaatin snakarinsa. Omaan käyttöön kaikki. Mutta hämäläinen palvelu pelaa. Ei ole hidasta, ei.
Oli siinä aamuksi menemistä ja tekemistä, vanhalla äijälle. Olen pystynyt sen lisäksi vian uimaan ja räpiköimään altaassa. Se on kuitenkin ollut hyväksi ja mielen virkistykseksi, vaikka onkin aiheuttanut väsymyksen tunnetta minässäni.
Aikaa meni tavanomaiset 2 tuntia tai oikeastaan muutama sekunti vaille. Matkaa meni tai tuli 3,35 kilometriä.  Kaloreita poltin tuolla matkalla 1074 kilokaloria. MET-minuutteja ansaitsin 516. Siis ei kovinkaan paha tekemisen täyttämän päivän tulokseksi. Nyt on kertynyt kuudentoista mahdollisen uintipäivän aikana 5020 MET-minuuttia ja ilmeisesti olen kuluttanut 16461 kilokaloria. Matkaa on kertynyt 46,8 kilometriä. Pitäisi olla 48 kilometriä eli 3 kilometri per päivä. Yhden rokulipäivän aukosta on vielä täyttämättä 1,2 kilometriä. Se vie vielä ensi viikonkin uimisen lisämatkat. Vaikeaa on saada pois mitä on karttunut – siis kiloja ja läskiä. Vaikeaa on saavuttaa tavoite, jos on joskus jättänyt vähemmälle – siis nuo kilometrit.
Päivän kuva liittyy nettiartikkeliin Ilta-sanomissa ja vielä tänään. Kaveri on ruotsalainen herra Peter Homberg. Iältään hän on 48 vuotta. Alkupaino oli 268 kiloa. Tämä oli siis jouluna 2008. Hän oli niin tukevassa kunnossa, että ei voinut poistua edes asunnostaan. Tosin vain hiukan yli sata kiloa enemmän kuin minä parhaimmillani. Jokaine n voi vaan kuvitella millainen oli hänen ruokavalionsa, tai oikeastaan ahmimisohjelmansa.
Kun koitti vuori 2009 niin herra Holmberg totesi läskien riittävän. Ensiksi hän harkitsi lääkehoitoa ja siten elämänsä loppumista. Tosin Uppsalan yliopistosairaala ehti ensin kuin kuolema. Vatsalaukusta tehtiin olematon ja Peter sai takaisin elämänsä.

Tänään Peter painaa 82 kiloa. On kuulemma suurin koskaan Ruotsissa tehty painonpudotus. Tosin minä pääsen samoihin lukemiin kun lasketaan kaikki painonpudotukseni yhteen. Eli ei se niin kovin ihmeellinen ole – se pudotus? Nyt Peter mahtuu entisten housujensa yhteen puntiin. Taisi tehdä kokonaisena Peterinä tiukkaa sopia kahteen puntiin yhtä aikaa?
Itse tiedän keinon oivan, hyvin soivan ja aistuvaisen. Nautinnon siis oivan. Minä slankaan Slanka-tuotteiden avulla ja nautin elämästäni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogiarkisto