maanantai 26. maaliskuuta 2012

Tapaaminen 23 ja dieettipäivä 164


Keskeinen keskustelujemme kohde!
Olipa jälleen kerran tapaaminen. Tapahtumia riitti. Hyvin mielenkiintoinen. Oli täynnä töpinää ja säpinää. Vaan mistä alkaisin. Mutta tämä ei ole laulu rakkauden. Vaikka voisikin olla. Kovaa faktaa pukkaa ja vauhdilla.

Olin uimassa, siis. Meni matkaa kilometriä 3,1. Ei kovin luontevasti, radalla muitakin. Oma uinti mahdollinen ei ollut. Pitää huomioida muutkin. Ei aina voi olla minä ja minä ja minä! Mutta yli tavoitteen meni niukasti. Hymy siksi. Kaloreita kului 1354. Kilokaloreita siis. MET-minuutteja saaliksi sain 552. Syke iski 124/85/35. En kuollut. Voin jopa ihan hyvin. Ajasta oli 21 min keveää, 27 min kohtalailta, 50 min. reipasta, 33 min kovaa ja 5 min erittäin kovaa uintia. Kertoi siis mittarini sykepohjalta. Aika oli tavanomainen, vitkastelevakin. 

Täti naapuria kaipasin. Hän kun on esikuva, muistatteko?

Teemanamme oli erityinen. Täti Ope oli ollut joroa jäljettämässä. Hänen hieno tarinansa. Moraalinvartijana nuoremmalle kollegalleni. Siis, toimin minä. Tietenkin moista paheksuin. Tynnyrissä pulikoitiin. Siinä myös ilakoitiin. Eihän opella saa olla elämää. Ei olemista ilman siveyttä. Suurihan olen editoinut kirjan. Köyhänä, nöyränä ja naimattomana. Ne oli diakonissa ohjeet. Eikös openkin. Varsikin alkuopetuksen open? Mutta tynnyri on oivallinen. Miksi siis ei ilakoitaisi? Esipolttarien esiottelut kai olivat. Miesporukassa. Yksi donna mesessä myös. Kaaso taisi olla. Tai sitten ei.

Olemme molemmat aika mestareita. Täti Ope ja minä. Saman yliopiston kasvatteja. Eri kaupungeista. Eri laitoksilta. Hän Raumalta, minä Turuust. Kasvatusta ja historiaa. Mainioita olemme. Muuten Anne pyysi avitusta projektiin. Historiaa aina tarvitaan. Vaikka puusepästä lauletaan.  Puusepällä ei olisi historiaa ilman historiaa. Kehäpäätelmä menköön läpi.

Halusin tuossa äsken kertoa. Tiede edistyy.  Turuusta kuuluu kummia. Ovat tutkimassa, julkisanomassa mielenkiintoisia asioita. Täti Opea ajattelin. Hänellä kun kunto on kova. Turkulaiset ovat tutkineet. Interval vain ihan tavallinenko? Tulossa kova väite on. Intervalli kehittää paremmin. Jopa nopeammin. Urheilu on vain osa. Kuitenkin se auttaa. Säilyttää jopa. Tärkeintä on mitäs suuhus panet äijäseni.  Siitäse kaikki riippuu.

Kannatta täti Open ja muidenkin lukea meidän yliopistomme, Suomessa on vain yksi yliopisto, muut ovat korkeakouluja, aviisi neitistä. Kertoo asiasta mielenkiintoisia. Osoite on:


Päivälle lopuksi ajaksi onnea. Viikolle menetystä – läskien.

1 kommentti:

  1. :D :D :D Mahtavaa Oscari! Mahtavaa! Sain mojovat naurut vielä ennen pääni tyynyyn painamista! :) Olen jälleen palannut ruotuun. Ei riekkumista ja rälläämistä. Töitä vain ja kasvattamista. Ja vähän buzzailua (kurkkaa blogini päivitys...) Tsemppiä!

    VastaaPoista

Blogiarkisto